Tervetuloa

Ideogrammi-työryhmän verkkosivuille! Kerromme tekemisistämme sekä alla olevissa blogipostauksissa, että muilla sivuilla, joihin pääset yllä olevista linkeistä. Löydät meidät myös Facebookista!

Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Työhyvinvointi

 

Työhyvinvointi on merkittävä asia työn mielekkyyden ja jaksamisen kannalta.

Omaan jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta kykenee olemaan hyvä ja luotettava työkaveri myös silloin, kun kiire ja työelämän paineet rasittavat. On tunnettava itsensä ja tiedettävä, millainen on väsyneenä tai silloin, kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaan. On syytä kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin, jotta voi johtaa muita kehittymään (Åhman 2012, 100, 176).

Työhyvinvoinnin kannalta oleellista on työpaikassa viihtyminen ja työmotivaatio. Näihin vaikuttavat työnantajan ja työntekijän välinen vuorovaikutus, keskinäinen arvonanto ja palaute (Hakonen & Nylander 2015, 35.) Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa ei ole operatiivisella puolella työnantaja-työntekijä asetelmaa, vaan hankkeen työryhmä toimii tasaveroisina kumppaneina. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ilmapiiri on avoin vuorovaikutukselle. Palautetta saa ja pitääkin antaa. Palautteen antaminen tapahtuu toista arvostavista lähtökohdista.  Palautetta täytyy myös osata ottaa vastaan.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa työskennellään nimenomaan työryhmänä, yhdessä suunnitellen ja yhdessä edeten. Tiivis yhteistyö on vaativaa, mutta siinä sen voima piileekin. Toisen tuntemuksen kautta syntyy vahva luottamus. Avoin ja jatkuva dialogi on tärkeää,  jotta kummankin toiveet ja tavoitteet tulevat nostetuiksi esiin.

Meillä Ideogrammissa päivää piristetään muun muassa kukkasin. Työpöydältämme löytyy aina kimppu tuoreita kukkia. Meillä ei juoda kahvia ja teetä mistä tahansa kupeista, vaan Ideogrammin  omista mukeista, joita koristavat Sarin kauniit ja laadukkaat piirustukset.

Johanna ja Sari

Lähteet:
Åhman Helena 2012. Mielen johtaminen organisaatiossa, Sanoma Pro Oy.
Hakonen Anu & Nylander Minna (toim.) 2012. Palkitseminen ihmisten johtamisessa. PS-kustannus. Bookwell Oy.

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Toiminnan peruspilarit

Mobiililaitteiden ja sovellusten kirjo laajentaa kuviin kohdistuvia vaatimuksia!

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen tavoitteena on opiskelu– ja työelämäosallisuuden mahdollisuuksien lisääminen. Tähän pyritään kehittämällä ja tuottamalla mahdollisimman toimivaa kuvamateriaalia työskentelyn, oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi. Millaisiin asioihin toimintamme sitten pohjaa?

Avoimuus
Kuvamateriaali on hankkeen jälkeen kenen tahansa hyödynnettävissä. Lisäksi kuvamateriaalin tuottamisen menetelmistä kerrotaan avoimesti eri yhteyksissä.

Yhdessä tekeminen
Hanke toimii vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely nähdään laadun kannalta oleellisena.

Muutosten seuranta
Hankkeessa huomioidaan kohteet ja kohderyhmät: kenelle kuvamateriaalia tuotetaan, millaiseen tarkoitukseen, tilanteeseen ja ympäristöön. Huomionarvoista on jatkuva materiaalin tarpeen seuranta: missä ja mistä aiheesta tarvittaisiin kuvakommunikaatiomateriaalia tai pitääkö jo tehtyä materiaalia päivittää sisällöllisesti tai teknisesti.

Kehittämistyö
Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa nähdään voimavarana, jotta kehittämistyössä osataan yhä paremmin ja laaja-alaisemmin ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Yhteiskehittelyn kautta pyritään pääsemään mahdollisimman toimivaan kuvamateriaaliin sekä sisällön että käytön ratkaisujen osalta. Palaute nähdään arvokkaana.

Hankkeen työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Osallistuminen esimerkiksi seminaareihin ja kursseille sekä jatkuva tietotaidon kasvattaminen tuovat pääomaa sekä graafiselle että teoreettiselle osaamiselle. Osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen vaatii vorovaikutusta ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa.

Johanna

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari