Tervetuloa

Ideogrammi-työryhmän verkkosivuille! Kerromme tekemisistämme sekä alla olevissa blogipostauksissa, että muilla sivuilla, joihin pääset yllä olevista linkeistä. Löydät meidät myös Facebookista!

Joulun puurolautasia

On aika laskeutua joulurauhaan ja tauottaa touhua ja tohinaa. Tärkeä osa joulun viettoa on ruokailu yhdessä. Oheisen kuvasarjan avulla voidaan kysyä ja kertoa, kuinka paljon ruokaa halutaan: maistiainen, puolikas, täysi vaiko kukkurallinen lautasellinen 😊

Ideogrammi toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua ja erinomaista tulevaa vuotta 2020!

Yllä olevan kuvasarjan annoslautaset voi ladata käyttöön alla olevista linkeistä!

Kiitos kuvaideasta Minna Jalakselle!
Kuvat: © 2019 Sari Kivimäki


Kuvat on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä – eli niitä saa vapaasti käyttää, kun kertoo tekijän eikä käytä niitä kaupallisiin tarkoituksiin. Niitä saa myös muuttaa, kunhan jakaa eteenpäin samoilla ehdoilla.

Blogivieraana Anne Korhonen

Kun sanat eivät riitä
teksti: Anne Korhonen, Vates-säätiö sr

Elämme hyvin visuaalisessa maailmassa. Lapseni kommunikoivat kuvin ja ääniviestein. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanonta kuuluu. Samanaikaisesti elämme teksimassaisessa informaatiotulvassa, josta voi olla vaikea erottaa olennaista viestiä tai ohjetta, miten toimia. Viranomaispäätökset ovat yksi vaikeaselkoisin tekstimuoto. Oletko koskaan tankannut Kelasta saamaasi päätöstä?

Työelämäympäristöissä suurin osa työohjeista on kirjallisia, ja työtehtävissä ohjatessamme puramme ne sanalliseen muotoon. Kertaamme ohjeet kerran tai kaksi ja oletamme työntekijän hallitsevan tehtävän. Mitä jos sanat eivät aukene tai riitä? Otetaan kuvat avuksi!

Kuvat auttavat hahmottamaan ja aukaisemaan sanojen merkitystä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Kun asetamme kuvan ja tekstin vierekkäin, pilkomme automaattisesti tekstimassaa pienempiin osiin. Kuva ja teksti tukevat toisiaan. Pieniä juttuja -eikö?

Viestinnän tulisi olla meille kaikille saavutettavaa. Kuvat on hyvä avata alt-tekstillä, jotta näkövammaisten ruudunlukuohjelmat kykenevät ne avaamaan ja viesti aukeaa myös heille. Toisaalta tekstin on hyvä olla selkeää kieltä, jolloin hyvä ohje ei mene hukkaan.

Valmennus- ja ohjaustyössä korostuvat viestintätaidot, kuten henkilökohtainen viestintäosaaminen ja viestintätilanteiden moninaisuuden hallinta. Tilanteiden hallinnan ohella korostuvat oman tunnesäätelyn taidot. Omia taitoja voi harjaannuttaa sekä tunnesäätelyssä että viestinnässä. Esimerkiksi kuvan, selkeän tekstin ja vielä kuvan alt-tekstin yhdistämisellä ja pienillä nikseillä ohjeet taittuvat saavutettavaan muotoon. Muun muassa työohjeiden purkaminen eri vaiheisiin ensin kirjallisesti ja sitten kuvin, vapauttaa ohjausresursseja ja kannustaa työyhteisön jäseniä ottamaan ohjauksesta koppia. Ilman harjoitusta ja tukea meistä ei kasva kopin ottajia.

Nämä kysymykset kohtasin itse konkreettisesti yhteistyössä Ideogrammin kanssa Työhönvalmennuksen teemapäivän suunnittelussa. Toteutimme päivän yhdessä kesäkuussa. Samat kokonaisuudet nousivat mentorointikeskustelussa säätiömme työntekijän kanssa ja vielä joulukuussa järjestetyssä toisessa Työhönvalmennuksen teemapäivässä saavutettavasta viestinnästä. Ja näitä ajatuksia se tällä hetkellä herätti -toivottavasti auttaa myös sinua katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta huomenna.

Saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia ja kuinka vapauttavaa se on, kun ei tee sanoista ja kuvista liian monimutkaisia!

Saavutettavaa joulun aikaa kaikille,

Anne Korhonen, kehittämiskoordinaattori Vates-säätiö sr

Työhönvalmennuksen kehittämisryhmästä voit lukea lisää sivuiltamme ja liittyä joukkoomme: https://www.vates.fi/vates/verkostot-2/tyohonvalmennuksen-kehittamisryhma.html

HAMK!

Kuvassa Ideogrammin Sari seisoo näyttelytelineiden edessä ja kertoo niistä brasilialaisille opettajaopiskelijoille.
Sari esittelemässä näyttelyä ja Ideogrammin toimintaa brasilialaisille erityisopettajille. Taustalla olevaan näyttelyposteriin on merkitty ympyrällä ne konehöylän aihekuvat, joihin tekstissä viitataan!

Osallistuimme Hämeenlinnassa HAMKin ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden opintoihin kuuluvaan Menetelmä- ja materiaalitori -tapahtumaan. Opiskelijat esittelivät tapahtumassa oman alansa opetusmateriaalia ja erityisen tuen menetelmiä. 

Ideogrammi pystytti visuaalisesta kuvamateriaalista ja sen käytön hyödyistä kertovan näyttelynsä osaksi tapahtumaa, lisäksi pidimme aiheesta luennon. Oli hieno juttu päästä välittämään Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa koostettua tietotaitoamme ammatillisiksi erityisopettajiksi kouluttautuville.

HAMKissa parhaillaan opiskelevat brasilialaiset erityisopettajat osallistuivat myös tapahtumaan. Keskustelut heidän kanssaan olivat antoisia, ja he ottivat mukaansa ajatuksen siitä, että kuvista hyötyvien joukko on paljon laajempi, kuin vain esimerkiksi puhevammaiset henkilöt. Hauskaa oli se, että keskustellessamme koimme konkreettisesti, kuinka kuvamateriaalin avulla voidaan madaltaa kielellisiä esteitä. Kukaan meistä ei siinä tilanteessa muistanut tai tiennyt, mikä konehöylä on englanniksi (ehkä electric plane?), mutta konehöylän kuvan ja sen käyttämistä kuvaavien eleiden avulla keskustelu jatkui. Yhteinen ymmärrys saavutettiin 🙂

Näkymä Ideogrammin näyttelyyn, taustalla näyttelypostereita ja etualalla pöytä, jolla on Ideogrammin tekemää kuvamateriaalia.
Näkymä näyttelymateriaaliin. Etualalla Ideogrammin kuvaportfoliot, suomeksi ja brasilialaisia kuulijoita varten myös englanniksi.

Menetelmä- ja materiaalitori oli sisältörikas tapahtuma, ja osallistujien omista näyttelypisteistä löytyi paljon mielenkiintoista. Oli antoisaa päästä kuulemaan myös brasilialaisten erityisopettajien ajatuksia sekä visuaalisen että taktiilin materiaalin käytöstä sekä nähdä heidän tekemiään opetusmateriaaliratkaisuja. 

Mielenkiintoinen, monipuolinen päivä! 

Johanna ja Sari 

Vektorointi?

Oikealla alkuperäinen kuva, vasemmalla vektoroitu versio. Kuva: www.papunet.net, Elina Vanninen. Kuvan käsittely Sari Kivimäki.

Papunetin viittomakuvien kunnostustyössä on mainittu vektorointi. Mistä siinä on kyse? Tässä maallikko selittää asiaa itselleen 🙂

Kuvapankin viittomakuvat on tallennettu pikselimuodossa. Kun niitä suurentaa reippaammin, niin näkee, että ne muodostuvat pienen pienistä neliöistä. Mustavalkoiset kuvat muodostuvat siis pienistä palasista harmaan eri sävyissä! Kuvia suurennettaessa palarakenne tulee esiin, mikä säröyttää kuvaa.

Kunnostusprojektissa kuvat vektoroidaan, eli niiden digitaalinen rakenne muuttuu toisenlaiseksi. Vektorikuva ei koostu palasista, vaan pisteistä ja niitä yhdistävistä poluista. Pisteestä pisteeseen etenevällä polulla voi olla väri ja sen viivapaksuutta voidaan säätää. Jos polusta muodostuu jonkin muodon ääriviiva, niin polun sisälle voidaan määrittää täyttöväri.

Ajatellaan kuvaa, jossa valkoisella taustalla on punainen pallo, ja pallossa on ohut, musta ääriviiva. Pikselikuvassa kuvan tausta koostuu valkoisista, pallo punaisista ja musta ääriviiva mustista, punamustista ja harmaista neliöistä. Vektorikuvassa taasen pallon kehällä on pisteitä, ja niitä yhdistää kaariviiva, polku. Polku muodostaa pallon ääriviivan, ja sille voidaan antaa väri (musta) ja haluttu paksuus. Tämän lisäksi voidaan määrittää ääriviivan sisäpuolelle täyttöväri, tässä esimerkissä punainen. Pallon tausta voidaan määrittää vaikka valkoiseksi tai läpinäkyväksi.

Vektorikuva on rakenteeltaan yksinkertaisempi, ja siksi myös tiedostokooltaan yleensä pikselikuvia pienempi. Ja vektorirakenteen ansiosta kuva säilyy terävänä ja luettavana myös suurennettaessa!

Vektorikuva muodostuu pisteitä, niitä yhdistävistä poluista ja niiden rajaamista kentistä. Kuvassa siniset neliöt ovat näitä pisteitä, ja niihin liittyvät siniset pallot ovat kahvoja, joilla polkua voidaan muotoilla. Ote viittomakuvasta KOMMUNIKOIDA, www.papunet.net, Elina Vanninen, kuvan käsittely Sari Kivimäki.

Vektoroitaessa viittomakuvien pikselitilkkutäkki muuttuu mustiksi ja valkoisiksi alueiksi. Mutta muuttuuko siinä kuvien luonne?

pohtii Sari

Sormet Papunetin viittomakuvissa


Nyt on innostusta ilmassa! Loppuvuoden 2019 aikana Ideogrammin Sari pääsee kunnostamaan Papunetin kuvapankin Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia. Kaiken kaikkiaanhan Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia on 1200 kappaletta, ja nyt kunnostetaan 180 kuvaa. Kuvat edustavat eri aihealueita.

Mitä kuville sitten tehdään? Ensinnäkin ne vektoroidaan: niiden digitaalinen rakenne muutetaan vektorimuotoon, jotta ne kestävät paremmin suurentamista. Tämän lisäksi paitojen raidat poistetaan ja nuolitusta uudistetaan ja vahvistetaan. Jos kuvan viittomatiedossa on päivitettävää, niin siltä osin kuva piirretään uudelleen.

Marraskuun alkupuolella Suomen puhevammaisten tulkit ry:n jäsenistöä kokoontui koulutuspäivään Tampereelle. Päivän aikana toteutettiin pieni kysely, jossa kartoitettiin vastaajien mielipidettä viittomakuvien nuolitusten viivapaksuudesta ja väristä. Kolmesta esillä olleesta viivapaksuusvaihtoehdosta keskimmäinen sai eniten kannatusta, sitä kannatti lähes puolet vastaajista. Värivaihtoehtoja nuolille oli kaksi, musta ja punainen. Vastaajista miltei 80% kannatti punaista. Kaiken kaikkiaan 40 tulkkia vastasi kyselyyn, kiitokset teille ja kiitos SPT:lle kyselyn mahdollistamisesta!

Ympyröity vaihtoehto nousi kyselyssä suosituimmaksi, sillä 39,5% vastaajista valitsi sen. Toiseksi suosituimmaksi nousi punainen ohut nuolitus, joka sai 23,7% “äänistä”. Tarkennus: kuvan JÄNNITTÄÄ-viittomaanhan ei kuulu vasemman nuolen alaosan tuplanuoli – se on piirretty kuvaan mukaan vain esimerkkinä.

Kyselyn tulos painoi vaakakupissa, kun yhdessä Papunetin väen kanssa sovimme reunaehtoja tämän ensimmäisen kunnostuserän käsittelyyn. Uudet nuolitukset toteutetaan punaisina, jotta nuolet erottuvat mahdollisimman hyvin. Punaisen sävy täytyy valita huolella, jotta se mustavalkotulostuksessa tulostuu tarpeeksi tummana!

Haluatko mahdollisesti osallistua viittomakuvien kunnostustyöhön kommentoimalla korjattuja kuvia? Laita sähköpostia Sarille Ideogrammiin, säpo-osoite löytyy täältä!

Vatesin Työllistämisen kehittämispäivillä

Olimme mukana Vates-Säätiön Työllistämisen kehittämispäivillä! Tänä vuonna päivien teemana oli Työelämä oppimisympäristönä. 

Työllistämisen kehittämispäivät tarjosivat useita mielenkiintoisia työpajoja. Ideogrammin Johanna osallistui työpajaan, jossa käsiteltiin kokemuspohjaisen osaamisen hyödyntämistä työyhteisössä. Mielenkiintoisesta, hyvin toteutetusta työpajasta sai uutta tietoa ja näkökulmia. 

Vedimme myös itse koulutuksen visuaalisen materiaalin käytöstä ja kuvin varustettujen ohjeiden tekemisestä PowerPointia hyödyntäen. Työpaja oli suunnattu erityisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin kuvien hyödyntämiseen työohjeiden tai työprosessin tukena. Kuvia käyttämällä voi havainnollistaa työohjeita monipuolisesti, säästää tekstin määrässä ja tukea koko työyhteisöä ohjaamiseen. Lisäksi kuvat tukevat työn opinnollistamista. 

Vuorovaikutteisen työpajan kautta myös me työpajan vetäjät saimme hyviä jatkokehitysehdotuksia visaalisen kuvamateriaalin käytön parantamiseksi ja tehostamiseksi. 

Johanna ja Sari

Blogivieraana Liisa Halkosaari

Silmien välittämää
Teksti ja kuvat: Liisa Halkosaari

Haaveilin lukioikäisenä urasta graafisena suunnittelijana. Siihen ei luultavasti ollut riittävästi taitoa eikä motivaatiota, ja ajatuskin unohtui kun löysin uuden kiehtovan alan. Muistan kuitenkin pitkään harmitelleeni rumia ja tarkoituksettoman koomisia mainoksia, joita sormet syyhysivät korjaamaan.

Kuvilla ja kuvallisella viestinnällä on aina ollut iso sija elämässäni. Teinivuosien kuvataidekerhon jälkeen en olekaan juuri itse tehnyt taidetta, kunnes pari vuotta sitten lähdin croquis-piirtämisen kurssille. Oli hauskaa huomata, että kuva siirtyy yhä verkkokalvolta kynän välityksellä paperille samoin kuin yli 20 vuotta sitten! ”Samoin” tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että välillä lopputulos näyttää siltä mitä tavoittelen, useimmiten ei, mutta paikoin se pääsee myös yllättämään.

Omassa piirtämisessä löysin uuden piirteen, kun jätin silmälasit (miinus 3 ja hajataittoa) pois. Kun en näe neljän metrin päässä seisovan mallin piirteitä tarkasti, joudun – niin erikoiselta kuin se kuulostaakin – piirtämään sen mitä näen. Ironista kyllä, teoksista tulee mittasuhteiltaan tarkempia! Kun näen käden sijaan tumman muodon, piirrän sen, enkä sitä, miltä ”tiedän” käden näyttävän.

Yllätyksiä kuvallisessa ilmaisussa haen erityisesti taiteessa – viestinnässä sen sijaan kuvien soisin olevan yksiselitteisiä, ellei sitten ole tarkoituskin viestiä ristiriitaa. Koulutan työkseni viittomakielen tulkkeja, eli kielen ja vuorovaikutuksen ammattilaisia. Tulkkauksessa on tärkeää viestiä selkeästi kaikilla työkielillä, niin viitotuilla kuin puhutuillakin. Osana selkeää vuorovaikutusta on usein – ellei jopa aina – eleitä, ilmeitä, katseita, nyökkäyksiä. Ja yhä useammin myös kuvia, videoita, tekstiä ja symboleita. On ollut mahtavaa huomata, miten monin visuaalisin keinoin ihmiset nykyään osaavat ja uskaltavat tehdä viestiään selvemmäksi!

Uusin kokeilemani tekniikka croquis-tunnilla on piirtää katsomatta paperiin. Se tuntui aluksi vaikealta, oli kamalaa päästää irti tavoitteesta tehdä kaunis kuva. Kuvista tulee todella omituisia, mikä on oikeastaan mahtavaa. Tulos on aina yllätys. Ja omituiset, vinksahtaneet kuvat ovat mielenkiintoisempia kuin kauniit.

Näyttelyvieraana TUURA-hanke

Valkeassa talossa vieraillut TUURA – tukea urapoluille -hankkeen väki tutustui Ideogrammin näyttelyyn, ja sai ideoita siitä, miten opiskelu- ja työelämää voi tukea visuaalisella materiaalilla. Vieraat saivat kuulla miten kuvamateriaali voi tulla osaksi opiskelu- ja työympäristöä ja miten kuvien avulla voidaan tukea oppijan yksilöllisiä tarpeita.

Mikä TUURA-hanke sitten on ja mitkä ovat sen tavoitteet? Hanketta esittelee Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Hanna Putkonen-Kankaanpää:

Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat moninaisia, kuten missä tahansa oppilaitoksessa. Opiskelijoilla on erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä pulmia: joillain on erilaisia vammoja, jotkut kärsivät mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmista, joillain on oppimisvaikeuksia, toiset tarvitsevat tukea kieli- tai kulttuurieroavaisuuksien vuoksi. TUURA – tukea urapolulle –hanke on luotu vahvistamaan erityisesti näiden opiskelijoiden opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen aikana muodostetaan kokonaiskuva ohjaustarpeesta, tietoa levitetään kaikille korkeakouluille ja edelleen luodaan materiaalia ja toimintamalleja tukemaan opiskelijoita. 

Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on yllettävä ammatillisiin tavoitteisiin, mutta matka ja polku ammattiin voidaan suorittaa monin eri tavoin. TUURA-hanke tuottaa muun muassa opiskelijoiden ohjaukseen tarkoitetun verkkokurssin. Niin tässä kuin kaikessa muussakin tuotettavassa sisällössä pyritään vastaamaan opiskelijoiden henkilökohtaisiin tarpeisiin. Yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä kuvien käyttö kommunikaation apuna.

TUURA-hankkeen toimijat ovat Tampereen ammattikorkeakoulu koordinoijana sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun lisäksi Seinäjoen ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke on alkanut keväällä 2018 ja se päättyy jouluna 2020.

Johanna Eskelinen, Sari Kivimäki, Hanna Putkonen-Kankaanpää


Blogivieras: Tuula Ekström

Ideogrammi-työryhmä jalkautui työhuoneestaan Café Esplanadiin haastattelemaan Vantaan Kuurot -Vanda Döva ry:n viittomakielistä puheenjohtajaa Tuula Ekströmiä. Kysyimme hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan visuaalisen kuvamateriaalin käytöstä oppimis- ja työympäristöissä.  

Tuula on toiminut muun muassa koulunkäyntiavustajan sijaisena.  Hän tuo heti esiin kuvamateriaalin hyötyjä, kuvat auttavat asioiden ymmärtämisessä ja ovat tekstiä helpompia hahmottaa. Tuula on pannut merkille, että kouluissa on paljon ohjeita seinillä esimerkiksi ruokalassa. On kätevää, jos kuvat sijoitetaan paikkaan, jossa toiminta todella tapahtuu, esimerkiksi ohje astioiden oikeasta sijoittelusta palautuspisteen läheisyyteen. Koulumaailmassa Tuula on myös nähnyt matematiikan opetusta kuvin tuettuna. Oppilaiden on helpompi sisäistää asioita kuvista. Kuvat tukevat myös kielen oppimista ja lukemaan oppimista. Tuulan mielestä kouluissa on suuri tarve kuville ja kuvitetulle materiaalille, mutta henkilökunnalla on aikaa materiaalien tekemiseen liian vähän ja sitä joudutaan tekemään kovalla kiireellä. 

On monia ryhmiä, joille suomen kieli ei ole äidinkieli tai on kielellisiä haasteita. Tuula pohtii, että esimerkiksi viittomakielisille maahanmuuttajille suomen kielen sanat voivat tuntua haastavilta, sillä sanat ovat pitkiä ja kielioppi vaikeaa. Tällöin kuvaan liitetty teksti voisi tukea kielen oppimista. Tuula toteaa, että tekstin olisi hyvä olla selkokielistä.  Kielen oppiminen tukee myös osaltaan ammattiopintojen suorittamista. Voisi olla sellainen kuva-viittomakuva-sana -sanakirja!

Kysyimme mitä Tuula ajattelee kuvamateriaalin tuottamisen prosessissa tehtävistä visuaalisista ratkaisuista. Hetken tuumittuaan Tuula toteaa, että kuvan tulee olla sisällöltään selkeä ja yksinkertainen eikä se saa sisältää liikaa elementtejä, ne sotkevat turhaan. Tuula pitää vahvoja näkyviä värejä hyvinä, ne erottuvat selkeästi ja kiinnittävät huomion tehokkaasti. Vesivärien tapaiset värit ovat hänen mielestään turhan haaleita. Tuula jatkaa, että mikäli kuvaan liitetään teksti tulisi sen olla selkokielistä ja kirjoitettu riittävän isolla, jotta esimerkiksi seinälle sijoitettu ohjeistus näkyy hyvin ja on siten helposti luettavissa. 

Tuulan vesivärityö

Kahvi- ja teehetkemme lähestyessä loppuaan tiedustelemme, millainen suhde Tuulalla on vapaa-ajallaan visuaaliseen materiaaliin, piirtääkö tai maalaako hän itse? Tuula on sitä mieltä, että kaikenlainen visuaalinen tekeminen ja askartelu on tärkeää. Hän on osallistunut muun muassa vieraillessaan Palvelukeskus Åvikissa siellä järjestettyyn maalauspajaan. Tuula kertoo maalaamisen tuntuneen aivan mahtavalta!

Johanna, Sari ja Tuula

Näyttelykuulumisia

Tämäkin viikko käynnistyi näyttelynpystytystöillä! Syksyinen kolmen ammattikorkeakoulun kierros käynnistyi omasta opinahjostamme Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Valkean talon aulassa on päivitetty versio puisissa telineissä seisovasta kuvakommunikaationäyttelystämme.

(Tähän väliin erityiskiitokset Pietarsaareen Tetrix Oy:lle, joka toimitti huikealla aikataululla jälleen vaihtovuodat mainioon puiseen Pinus String-telineeseen ripustettaviksi. Tämä ei ole kaupallista yhteistyötä, vaan tyytyväistä asiakaspalautetta 🙂 )