Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Toiminnan peruspilarit

Mobiililaitteiden ja sovellusten kirjo laajentaa kuviin kohdistuvia vaatimuksia!

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen tavoitteena on opiskelu– ja työelämäosallisuuden mahdollisuuksien lisääminen. Tähän pyritään kehittämällä ja tuottamalla mahdollisimman toimivaa kuvamateriaalia työskentelyn, oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi. Millaisiin asioihin toimintamme sitten pohjaa?

Avoimuus
Kuvamateriaali on hankkeen jälkeen kenen tahansa hyödynnettävissä. Lisäksi kuvamateriaalin tuottamisen menetelmistä kerrotaan avoimesti eri yhteyksissä.

Yhdessä tekeminen
Hanke toimii vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely nähdään laadun kannalta oleellisena.

Muutosten seuranta
Hankkeessa huomioidaan kohteet ja kohderyhmät: kenelle kuvamateriaalia tuotetaan, millaiseen tarkoitukseen, tilanteeseen ja ympäristöön. Huomionarvoista on jatkuva materiaalin tarpeen seuranta: missä ja mistä aiheesta tarvittaisiin kuvakommunikaatiomateriaalia tai pitääkö jo tehtyä materiaalia päivittää sisällöllisesti tai teknisesti.

Kehittämistyö
Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa nähdään voimavarana, jotta kehittämistyössä osataan yhä paremmin ja laaja-alaisemmin ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Yhteiskehittelyn kautta pyritään pääsemään mahdollisimman toimivaan kuvamateriaaliin sekä sisällön että käytön ratkaisujen osalta. Palaute nähdään arvokkaana.

Hankkeen työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Osallistuminen esimerkiksi seminaareihin ja kursseille sekä jatkuva tietotaidon kasvattaminen tuovat pääomaa sekä graafiselle että teoreettiselle osaamiselle. Osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen vaatii vorovaikutusta ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa.

Johanna

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari

 

 

 

 

 

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!

Asiakaslähtöisyyttä kokoushuoneesta työpajaan

Kahvilla syntyy kaikenlaista – hyvän pohdinnan lisäksi vaikkapa symbolikuvia!

Työryhmä Eskelinen & Kivimäki keskusteli kahvilan pöydän ääressä siitä, mitä asiakaslähtöisyydellä ja yhteiskehittelyllä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa todella tarkoitetaan.

Asiakaslähtöinen yhteiskehittely on mielestämme yhteisen päämäärän ja yhteisten tavoitteiden pohtimista ja asettamista. Se on myös tiedon jakamista työyhteisöihin siitä, mikä on kuvien viestinnällinen merkitys ja miten ne voivat toimia kommunikaation tukena. Se on yhdessä ideoimista siitä, miten kuvia voitaisiin tuoda luontevaksi osaksi työpäivää. Se on asiakkaiden kuuntelua, välineiden ja tiedon antamista yhteissuunnittelun tueksi, esimerkkien antamista ja jatkuvaa asiakasrajapinnassa tapahtuvaa vuoropuhelua. Välillä pohdinta tapahtuu kokoushuoneessa kahvikupin ääressä, välillä haalarit päällä työpajassa kiireen keskellä, tapaamisten välissä viestitellen ja luonnoksia jakaen, eri tavoin prosessia edistäen. Yhteiskehittely on eteenpäin menemistä asiakkaan kanssa. Pyritään luomaan yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen kulttuuria juuri niissä puitteissa missä kulloinkin ollaan.

Ketterä toimiminen ja todellinen asiakaslähtöisyys on menemistä kuhunkin työkulttuuriin, kullekin työpaikalle ja kuhunkin työyhteisöön juuri sellaisena, kuin se sillä hetkellä on. Ilman vaatimuksia ja ennalta luotua mallia siitä, miten yhteiskehittelyn tulee sujua. Yhteiskehittelyn toimintamallia lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja luomaan.

Johanna E.