Sormet Papunetin viittomakuvissa


Nyt on innostusta ilmassa! Loppuvuoden 2019 aikana Ideogrammin Sari pääsee kunnostamaan Papunetin kuvapankin Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia. Kaiken kaikkiaanhan Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia on 1200 kappaletta, ja nyt kunnostetaan 180 kuvaa. Kuvat edustavat eri aihealueita.

Mitä kuville sitten tehdään? Ensinnäkin ne vektoroidaan: niiden digitaalinen rakenne muutetaan vektorimuotoon, jotta ne kestävät paremmin suurentamista. Tämän lisäksi paitojen raidat poistetaan ja nuolitusta uudistetaan ja vahvistetaan. Jos kuvan viittomatiedossa on päivitettävää, niin siltä osin kuva piirretään uudelleen.

Marraskuun alkupuolella Suomen puhevammaisten tulkit ry:n jäsenistöä kokoontui koulutuspäivään Tampereelle. Päivän aikana toteutettiin pieni kysely, jossa kartoitettiin vastaajien mielipidettä viittomakuvien nuolitusten viivapaksuudesta ja väristä. Kolmesta esillä olleesta viivapaksuusvaihtoehdosta keskimmäinen sai eniten kannatusta, sitä kannatti lähes puolet vastaajista. Värivaihtoehtoja nuolille oli kaksi, musta ja punainen. Vastaajista miltei 80% kannatti punaista. Kaiken kaikkiaan 40 tulkkia vastasi kyselyyn, kiitokset teille ja kiitos SPT:lle kyselyn mahdollistamisesta!

Ympyröity vaihtoehto nousi kyselyssä suosituimmaksi, sillä 39,5% vastaajista valitsi sen. Toiseksi suosituimmaksi nousi punainen ohut nuolitus, joka sai 23,7% “äänistä”. Tarkennus: kuvan JÄNNITTÄÄ-viittomaanhan ei kuulu vasemman nuolen alaosan tuplanuoli – se on piirretty kuvaan mukaan vain esimerkkinä.

Kyselyn tulos painoi vaakakupissa, kun yhdessä Papunetin väen kanssa sovimme reunaehtoja tämän ensimmäisen kunnostuserän käsittelyyn. Uudet nuolitukset toteutetaan punaisina, jotta nuolet erottuvat mahdollisimman hyvin. Punaisen sävy täytyy valita huolella, jotta se mustavalkotulostuksessa tulostuu tarpeeksi tummana!

Haluatko mahdollisesti osallistua viittomakuvien kunnostustyöhön kommentoimalla korjattuja kuvia? Laita sähköpostia Sarille Ideogrammiin, säpo-osoite löytyy täältä!

Vatesin Työllistämisen kehittämispäivillä

Olimme mukana Vates-Säätiön Työllistämisen kehittämispäivillä! Tänä vuonna päivien teemana oli Työelämä oppimisympäristönä. 

Työllistämisen kehittämispäivät tarjosivat useita mielenkiintoisia työpajoja. Ideogrammin Johanna osallistui työpajaan, jossa käsiteltiin kokemuspohjaisen osaamisen hyödyntämistä työyhteisössä. Mielenkiintoisesta, hyvin toteutetusta työpajasta sai uutta tietoa ja näkökulmia. 

Vedimme myös itse koulutuksen visuaalisen materiaalin käytöstä ja kuvin varustettujen ohjeiden tekemisestä PowerPointia hyödyntäen. Työpaja oli suunnattu erityisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin kuvien hyödyntämiseen työohjeiden tai työprosessin tukena. Kuvia käyttämällä voi havainnollistaa työohjeita monipuolisesti, säästää tekstin määrässä ja tukea koko työyhteisöä ohjaamiseen. Lisäksi kuvat tukevat työn opinnollistamista. 

Vuorovaikutteisen työpajan kautta myös me työpajan vetäjät saimme hyviä jatkokehitysehdotuksia visaalisen kuvamateriaalin käytön parantamiseksi ja tehostamiseksi. 

Johanna ja Sari

Näyttelyvieraana TUURA-hanke

Valkeassa talossa vieraillut TUURA – tukea urapoluille -hankkeen väki tutustui Ideogrammin näyttelyyn, ja sai ideoita siitä, miten opiskelu- ja työelämää voi tukea visuaalisella materiaalilla. Vieraat saivat kuulla miten kuvamateriaali voi tulla osaksi opiskelu- ja työympäristöä ja miten kuvien avulla voidaan tukea oppijan yksilöllisiä tarpeita.

Mikä TUURA-hanke sitten on ja mitkä ovat sen tavoitteet? Hanketta esittelee Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Hanna Putkonen-Kankaanpää:

Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat moninaisia, kuten missä tahansa oppilaitoksessa. Opiskelijoilla on erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä pulmia: joillain on erilaisia vammoja, jotkut kärsivät mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmista, joillain on oppimisvaikeuksia, toiset tarvitsevat tukea kieli- tai kulttuurieroavaisuuksien vuoksi. TUURA – tukea urapolulle –hanke on luotu vahvistamaan erityisesti näiden opiskelijoiden opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen aikana muodostetaan kokonaiskuva ohjaustarpeesta, tietoa levitetään kaikille korkeakouluille ja edelleen luodaan materiaalia ja toimintamalleja tukemaan opiskelijoita. 

Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on yllettävä ammatillisiin tavoitteisiin, mutta matka ja polku ammattiin voidaan suorittaa monin eri tavoin. TUURA-hanke tuottaa muun muassa opiskelijoiden ohjaukseen tarkoitetun verkkokurssin. Niin tässä kuin kaikessa muussakin tuotettavassa sisällössä pyritään vastaamaan opiskelijoiden henkilökohtaisiin tarpeisiin. Yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä kuvien käyttö kommunikaation apuna.

TUURA-hankkeen toimijat ovat Tampereen ammattikorkeakoulu koordinoijana sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun lisäksi Seinäjoen ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke on alkanut keväällä 2018 ja se päättyy jouluna 2020.

Johanna Eskelinen, Sari Kivimäki, Hanna Putkonen-Kankaanpää


Avajaistunnelmia

Avajaisvieraita tutustumassa näyttelyn antiin! Kuva: Eeva Tapaninen.

Viime torstaina oli ihanaa tohinaa Kallion kirjaston Vintissä, kun yhteistyökumppaneita, ammattilaisia ja ystäviä kiersi tutustumassa näyttelyymme!

Kuva: Eeva Tapaninen.

Avajaisten ajaksi valloitimme myös Satulinnan parven, jonka pöydällä meillä oli esillä sekä tuottamaamme materiaalia että lehdissä julkaistuja artikkeleita.

Kiitokset kaikille paikalle ehtineille antoisista keskusteluista, hyvistä kommenteista, uusista ideoista ja ihanista tervehdyksistä! Ja erityiskiitos Eeva Tapaniselle ottamistasi kuvista 🙂

Reittiohjeet!

Tässä visuaaliset reittiohjeet Kallion kirjastossa sijaitsevaan näyttelyymme!

Porrasnousijalle:

…ja hissin käyttäjille:

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen näyttely syyskuun ajan Kallion kirjastossa, Viides linja 11, Vintissä kolmannessa kerroksessa.

Tervetuloa!

Yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa

Ideogrammi tuotti syystalvella 2018-2019  Espoon kaupungin monikielisille ja kulttuurisille perheille suunnattuun ryhmätoimintaan visuaalista kuvamateriaalia. Oli hienoa päästä mukaan terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsojan luotsaamaan pilottiin pohtimaan asiakkaiden tavoittamisen eri keinoja moniammatillisessa tiimissä! Toimme mukanamme ryhmään visuaalisia ideoita ja asioiden kuvallisia kerrontatapoja.

Kuvittamamme kutsua jaettiin neuvoloissa ja perhesosiaalityössä sekä suomen- että englanninkielisenä. Arabiankielinen versio taitettiin peilikuvana!

Minna Eväsojan luotsaamassa MONIKU-projektissa yhteiskehitetty vuorovaikutuksen ohjauskuva Espoon kaupungin lasten kuntoutuspalvelujen, terveydenhuollon ja perhesosiaalityön käyttöön.

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!