Tervetuloa avajaisiin!

Valmista! Näyttely Kallion kirjaston kolmannen kerroksessa on rakennettu ja odottaa kävijöitä!

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 5.9. klo 16-18. Olemme paikalla ja kerromme mielellämme aiheesta, kuvien tuottamisen metodista, piirrostekniikasta, yhteiskehittelystä ja hankkeessa puuhatusta!

Sen lisäksi kuulemme mieluusti kuvien käytöstä, erilaisista kokemuksista ja oivalluksista, kuvatarpeista ja ideoista! Tervetuloa 🙂

Yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa

Ideogrammi tuotti syystalvella 2018-2019  Espoon kaupungin monikielisille ja kulttuurisille perheille suunnattuun ryhmätoimintaan visuaalista kuvamateriaalia. Oli hienoa päästä mukaan terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsojan luotsaamaan pilottiin pohtimaan asiakkaiden tavoittamisen eri keinoja moniammatillisessa tiimissä! Toimme mukanamme ryhmään visuaalisia ideoita ja asioiden kuvallisia kerrontatapoja.

Kuvittamamme kutsua jaettiin neuvoloissa ja perhesosiaalityössä sekä suomen- että englanninkielisenä. Arabiankielinen versio taitettiin peilikuvana!

Minna Eväsojan luotsaamassa MONIKU-projektissa yhteiskehitetty vuorovaikutuksen ohjauskuva Espoon kaupungin lasten kuntoutuspalvelujen, terveydenhuollon ja perhesosiaalityön käyttöön.

Vierailulla Evantiassa!

Vierailimme viime viikolla Evantian uusissa tiloissa Pasilassa! Pääsimme heidän puhetulkkiensa kokoukseen kertomaan toiminnastamme ja hankkeestamme. Oli mukava tavata evantialaisia sekä paikan päällä että etänä videokuvan kautta. Kiitokset kaikille ja ennen kaikkea Anna Vähä-Savolle ottamistasi kuvista!

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.