Toimintaohje toimintaympäristössä

Huhtikuussa toimitimme Silta-Auton opetuskorjaamolle rengaskoneen ja tasapainotuskoneen ohjeet koekäyttöön! Sopivasti juuri ennen kesärenkaiden vaihtosesonkia 🙂 !

Opetuskorjaamon toimintaohjeet on toteutettu valokuvina, lisänä piirroksia ja ohjegrafiikkaa.
Toimintaohjeita pajaaympäristössä sekä näyttelyssä – rengaskoneen ohje pääsi myös osaksi Hakunilan kirjastossa ollutta näyttelyämme.

Toimintaohjeiden tulostetut sivut on laminoitu. Laminoidut sivut rei’itetään ja laitetaan tavalliseen rengaskansioon – tai ei ihan tavalliseen, vaan sellaiseen, josta olemme mattoveitsellä viiltäneet etukannen ja selän pois. Rengasmekanismi pitää sivut paikoillaan, ja takakansi tekee kokonaisuudesta ryhdikkään ja helpon käyttää. Etukannettomuus tekee ohjeesta avoimen ja helposti avattavan. Jämäkkä takakansi muodostaa toimintaohjeelle lopun, ja estää ohjekokonaisuutta pyörähtämästä ympäri.

Toimintaohjeella on hyvä olla oma paikkansa, jossa se on näkyvillä ja samalla helposti saatavilla. Toimintaohjeen voi ripustaa rengasmekanismista, vaikkapa nippusiteellä, tai sitten porata takakanteen reiän ja pujottaa siihen vaikkapa jousihaan.

MInkälaisin kuvin ja piirroksin rengaskoneen ja tasapainotuskoneen toimintaohjeet sitten on toteutettu? Muutamia esimerkkejä on nähtävillä Kuvaportfoliossamme!

– Sari

 

 

 

Vierailulla Evantiassa!

Vierailimme viime viikolla Evantian uusissa tiloissa Pasilassa! Pääsimme heidän puhetulkkiensa kokoukseen kertomaan toiminnastamme ja hankkeestamme. Oli mukava tavata evantialaisia sekä paikan päällä että etänä videokuvan kautta. Kiitokset kaikille ja ennen kaikkea Anna Vähä-Savolle ottamistasi kuvista!

Kiertonäyttely ja koulutus!

Kuvakommunikaationäyttelymme Viikin kirjastossa huhtikuussa 2019.

 

Kuvakommunikaatiomateriaali työelämän tukena
Visuaalinen kuvamateriaali ei palvele passiivisena, vaan kuvamateriaalin käyttöä opiskelu- ja työelämän tukena tulee jalkauttaa mahdollisimman hyvin ja laajasti työelämätoimijoiden tietoon. Miten pyrimme vastaamaan kyseiseen tarpeeseen?

Näyttely kaupunginkirjastoihin ja ammattikorkeakouluihin
Viemällä näyttely julkisiin kaupungin kirjastoihin mahdollistetaan kenelle tahansa tiedonsaanti siitä, mitä kuvakommunikaatio on, ja miten se palvelee työelämän tukimateriaalina. Näyttelyyn sijoitettujen palaute- ja kehittämislaatikoiden kautta kuka tahansa voi olla mukana kuvamateriaalin kehittämistyössä tuomalla esiin omia ideoitaan materiaalin käytöstä ja kehittämisestä.

Viemällä näyttely ammattikorkeakouluihin mahdollistetaan opiskelijoille opintokiireiden keskellä helppo tapa päästä tutustumaan kuvakommunikaatioon, johon he työskentelypaikasta- ja alasta riippumatta varmastikin työelämässä tavalla tai toisella törmäävät.

Koulutusta Vates-säätiön Työhönvalmennuksen teemapäivillä
Järjestämme yhteistyössä Vates-säätiön kanssa ohjaus- ja valmennustyötä tekeville, työ- ja työhönvalmentajille sekä eri organisaatioissa toimiville työpaikkaohjaajille visuaalista kuvamateriaalia työnohjauksen tukena käsittelevän työpajan. Työpajan tavoitteena on, että osallistujat saavat tietoa välineistä, joilla kuvia voi hyödyntää työnohjauksen tukena. Työpajassa osallistujat voivat tehdä itse toimintaohjeen. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki: https://www.vates.fi/tapahtumalista/tyohonvalmennuksen-teemapaiva-kuvat-tyohonvalmennuksen-tukena.html

Työhönvalmennuksen Teemapäivän yhteydessä voi tutustua myös näyttelyymme, joka vierailee Vates-säätiössä 27.5-7.6.2019 (Oltermannikeskus, Oltermannintie 8, Helsinki).

Tavoitteenamme sekä kaupungin kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa että Vatesin Työhönvalmennuksen Teemapäivillä on kuvakommunikaatiosta ja sen käytön mahdollisuuksista tiedottaminen. Lisäksi pyritään työelämää palvelevan kuvamateriaalin jatkokehittämiseen saatujen ajatusten, kommenttien ja tarpeiden pohjalta.

Johanna

Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Toiminnan peruspilarit

Mobiililaitteiden ja sovellusten kirjo laajentaa kuviin kohdistuvia vaatimuksia!

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen tavoitteena on opiskelu– ja työelämäosallisuuden mahdollisuuksien lisääminen. Tähän pyritään kehittämällä ja tuottamalla mahdollisimman toimivaa kuvamateriaalia työskentelyn, oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi. Millaisiin asioihin toimintamme sitten pohjaa?

Avoimuus
Kuvamateriaali on hankkeen jälkeen kenen tahansa hyödynnettävissä. Lisäksi kuvamateriaalin tuottamisen menetelmistä kerrotaan avoimesti eri yhteyksissä.

Yhdessä tekeminen
Hanke toimii vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely nähdään laadun kannalta oleellisena.

Muutosten seuranta
Hankkeessa huomioidaan kohteet ja kohderyhmät: kenelle kuvamateriaalia tuotetaan, millaiseen tarkoitukseen, tilanteeseen ja ympäristöön. Huomionarvoista on jatkuva materiaalin tarpeen seuranta: missä ja mistä aiheesta tarvittaisiin kuvakommunikaatiomateriaalia tai pitääkö jo tehtyä materiaalia päivittää sisällöllisesti tai teknisesti.

Kehittämistyö
Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa nähdään voimavarana, jotta kehittämistyössä osataan yhä paremmin ja laaja-alaisemmin ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Yhteiskehittelyn kautta pyritään pääsemään mahdollisimman toimivaan kuvamateriaaliin sekä sisällön että käytön ratkaisujen osalta. Palaute nähdään arvokkaana.

Hankkeen työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Osallistuminen esimerkiksi seminaareihin ja kursseille sekä jatkuva tietotaidon kasvattaminen tuovat pääomaa sekä graafiselle että teoreettiselle osaamiselle. Osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen vaatii vorovaikutusta ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa.

Johanna

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari