Kiertonäyttely ja koulutus!

Kuvakommunikaationäyttelymme Viikin kirjastossa huhtikuussa 2019.

 

Kuvakommunikaatiomateriaali työelämän tukena
Visuaalinen kuvamateriaali ei palvele passiivisena, vaan kuvamateriaalin käyttöä opiskelu- ja työelämän tukena tulee jalkauttaa mahdollisimman hyvin ja laajasti työelämätoimijoiden tietoon. Miten pyrimme vastaamaan kyseiseen tarpeeseen?

Näyttely kaupunginkirjastoihin ja ammattikorkeakouluihin
Viemällä näyttely julkisiin kaupungin kirjastoihin mahdollistetaan kenelle tahansa tiedonsaanti siitä, mitä kuvakommunikaatio on, ja miten se palvelee työelämän tukimateriaalina. Näyttelyyn sijoitettujen palaute- ja kehittämislaatikoiden kautta kuka tahansa voi olla mukana kuvamateriaalin kehittämistyössä tuomalla esiin omia ideoitaan materiaalin käytöstä ja kehittämisestä.

Viemällä näyttely ammattikorkeakouluihin mahdollistetaan opiskelijoille opintokiireiden keskellä helppo tapa päästä tutustumaan kuvakommunikaatioon, johon he työskentelypaikasta- ja alasta riippumatta varmastikin työelämässä tavalla tai toisella törmäävät.

Koulutusta Vates-säätiön Työhönvalmennuksen teemapäivillä
Järjestämme yhteistyössä Vates-säätiön kanssa ohjaus- ja valmennustyötä tekeville, työ- ja työhönvalmentajille sekä eri organisaatioissa toimiville työpaikkaohjaajille visuaalista kuvamateriaalia työnohjauksen tukena käsittelevän työpajan. Työpajan tavoitteena on, että osallistujat saavat tietoa välineistä, joilla kuvia voi hyödyntää työnohjauksen tukena. Työpajassa osallistujat voivat tehdä itse toimintaohjeen. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki: https://www.vates.fi/tapahtumalista/tyohonvalmennuksen-teemapaiva-kuvat-tyohonvalmennuksen-tukena.html

Työhönvalmennuksen Teemapäivän yhteydessä voi tutustua myös näyttelyymme, joka vierailee Vates-säätiössä 27.5-7.6.2019 (Oltermannikeskus, Oltermannintie 8, Helsinki).

Tavoitteenamme sekä kaupungin kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa että Vatesin Työhönvalmennuksen Teemapäivillä on kuvakommunikaatiosta ja sen käytön mahdollisuuksista tiedottaminen. Lisäksi pyritään työelämää palvelevan kuvamateriaalin jatkokehittämiseen saatujen ajatusten, kommenttien ja tarpeiden pohjalta.

Johanna

Toiminnan peruspilarit

Mobiililaitteiden ja sovellusten kirjo laajentaa kuviin kohdistuvia vaatimuksia!

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen tavoitteena on opiskelu– ja työelämäosallisuuden mahdollisuuksien lisääminen. Tähän pyritään kehittämällä ja tuottamalla mahdollisimman toimivaa kuvamateriaalia työskentelyn, oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi. Millaisiin asioihin toimintamme sitten pohjaa?

Avoimuus
Kuvamateriaali on hankkeen jälkeen kenen tahansa hyödynnettävissä. Lisäksi kuvamateriaalin tuottamisen menetelmistä kerrotaan avoimesti eri yhteyksissä.

Yhdessä tekeminen
Hanke toimii vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely nähdään laadun kannalta oleellisena.

Muutosten seuranta
Hankkeessa huomioidaan kohteet ja kohderyhmät: kenelle kuvamateriaalia tuotetaan, millaiseen tarkoitukseen, tilanteeseen ja ympäristöön. Huomionarvoista on jatkuva materiaalin tarpeen seuranta: missä ja mistä aiheesta tarvittaisiin kuvakommunikaatiomateriaalia tai pitääkö jo tehtyä materiaalia päivittää sisällöllisesti tai teknisesti.

Kehittämistyö
Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa nähdään voimavarana, jotta kehittämistyössä osataan yhä paremmin ja laaja-alaisemmin ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Yhteiskehittelyn kautta pyritään pääsemään mahdollisimman toimivaan kuvamateriaaliin sekä sisällön että käytön ratkaisujen osalta. Palaute nähdään arvokkaana.

Hankkeen työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Osallistuminen esimerkiksi seminaareihin ja kursseille sekä jatkuva tietotaidon kasvattaminen tuovat pääomaa sekä graafiselle että teoreettiselle osaamiselle. Osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen vaatii vorovaikutusta ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa.

Johanna

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Kaiken kokoiset kuvat!

Digiympäristöihin sukeltaminen on mullistanut suhteemme kuvaan. Digilaitteiden ruuduilla kuvia voi suurentaa tai pienentää, ja sovellukset tuovat niin minipienet esikatseluruudut kuin laajat panoraamakuvat ulottuvillemme. Kuvia tuntuu olevan ympärillämme rajattomasti, samalla kun niiden käyttöyhteyksien kirjo kasvaa. Laittaessamme kuvan verkkoon avoimesti käytettäväksi, emme voi tietää, missä, miten ja millaisessa käyttöliittymässä sitä tullaan käyttämään.

Myös kommunikaatiokuvina toimivien piirrettyjen symbolikuvien käyttöympäristöt ovat rajattomat. Niitä taitetaan tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelmilla, sijoitetaan kommunikaatiosovelluksiin ja niistä koostetaan Papunetin kuvatyökalulla erilaisia materiaaleja. Sovellusten ja taittopohjien näkymiä ja ruudukoita voi säätää käyttäjien tarpeiden mukaan (jos esimerkiksi on haasteita näkemisessä tai hahmottamisessa), jolloin kertanäkymässä voi olla vähemmän suurempikokoisia kuvia tai enemmän pienempikokoisia kuvia.

Piirretyistä symbolikuvista koostuvan sanaston tuottamista Papunetin Kuvatyökalulla.

Digitaaliset ruudut ympärillämme ovat suorakaiteita, samoin tulostuspaperi, jota käytämme. Kun ruutua tai paperia jaetaan (kuva)ruudukoksi, suorakaidemuoto yleensä säilyy myös yksittäisissä ruuduissa. Jos pohditaan, minkä muotoinen kuva toimii parhaiten erilaisissa ruudukoissa, niin toimiva ratkaisu on neliömuoto. Silloin kuva loksahtaa paikalleen käyttäen kaiken sen tilan, mitä sovellus sille korkeussuunnassa antaa, ja sovellus itsessään täyttää vaakasuuntaan mahdollisesti jäävän tyhjän tilan.

Symbolikuvien pitää skaalautua, eli välittää sisältämänsä tieto käyttökoosta riippumatta. Miten tätä voi kuva- ja piirrosteknisesti tukea, siitä lisää myöhemmin!

Sari K.

 

Kohti koekäyttöä!

 

Piirtämämme kuvallinen työpisteen toimintaohje luovutettiin yhteistyökumppanimme Iiris Pro:n työpajalle koekäyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Koekäyttö kestää  joulukuun alkuun asti, jolloin saamme käyttäjäpalautetta sekä materiaalin käytännön toimivuudesta, että kuvasisällöllisistä ratkaisuista. Palautetta saadaan sekä työpajan ohjaajilta (ammattilaisnäkökulma), että työntekijöiltä (käyttäjänäkökulma). Materiaalin monipuolinen tarkastelu tuo syvyyttä tuotetun materiaalin laadun arviointiin ja kehittämiseen.

Toimintaohjetta lähdettiin suunnittelemaan työnohjaajien kanssa pidetyissä palavereissa. Tutustuimme työpisteen toimintoihin ja tekemisen järjestykseen, ja haastattelimme työpisteessä työskenteleviä henkilöitä. Kirjoitimme muistiinpanoja ja luonnostelimme piirtäen kokonaisuutta. Tapasimme syksyn aikana luonnosten ääressä kahdesti.

Prosessin aikana työpisteen toiminnat luonnosteltiin ja piirrettiin alkuun tarkkaan, mikä johti yksityiskohtaiseen ja yhteen työpisteeseen sidottuun toimintaohjeeseen. Yhdessä työnohjaajien kanssa perkasimme toiminnasta esiin olennaisen, ja keskityimme piirrostyössä siihen. Ohje paitsi lyheni, mutta myös muuntui yleispätevämmäksi, ja sen käytettävyys laajeni – sama ohje tulisi toimimaan vaikka työpisteissä tapahtuisi muutoksiakin. Kuvakommunikaatiomateriaalin tuottamisessa on tärkeää analysoida kuvattava asia ja poimia siitä asiakkaalle olennainen sisältö kuvattavaksi. Tämä onnistuu vain yhteiskehittelyn kautta, asiakkaan kanssa yhdessä pohtien, luonnostellen ja analysoiden.

Koekäyttöjaksoa ennen kävimme materiaalin vielä kerran läpi työnohjaajien kanssa ja mietimme yhdessä käytännön käyttöratkaisuja. A4-kokoon taitettu, kaikki työpisteen päivän aikaiset toimet käsittävä toimintaohje lähti kokeiluun laminoituna, renkailla yhteen liitettynä “kansio”versiona. Sen lisäksi keskeinen ohje taitettiin A3-arkille, ja sijoitettiin laminoituna sekä työpisteen taustaseinälle että käteen otettavana irtokappaleena työpisteelle.

Toimintaohjeen arviointi alkoi jo ennen varsinaista koekäyttöä. Työpisteessä jo työskennelleet henkilöt kävivät sen läpi ja tarkistivat sen vastaavuuden todelliseen työskentely-ympäristöön ja toimimiseen siinä. He, työpisteen toiminnan asiantuntijat, toimivat yhtenä lenkkinä materiaalin laadun varmistamisessa. Heiltä saadun hyvän palautteen siivittämänä toimintaohjeen koekäyttö alkoi!

Näytteitä työpisteeseen tehdyistä ohjeista on katsottavissa Kuvaportfoliossamme!

Sari K.

Hankeblogi

 

Tässä blogissa kirjoittavat Ideogrammi-työryhmä, Eskelisen Johanna ja Kivimäen Sari. Ideogrammi toteuttaa vuoden mittaista Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Kuvat, yhteinen kielemme -hanketta. Suunnittelemme, piirrämme ja toteutamme kuvakommunikaatiomateriaalia työ- ja opiskeluelämän tarpeisiin. Yhteistyökumppaneitamme ovat Kuurojen Palvelusäätiö sr ja Silta-Valmennusyhdistys ry, joiden kautta hanketta päästään toteuttamaan todellisissa ympäristöissä. Kolmas yhteistyökumppani on Kehitysvammaliiton Papunet asiantuntijoineen. Hankkeessa tuotettu kuvamateriaali tullaan tallentamaan Papunetin avoimeen kuvapankkiin vapaasti käytettäväksi.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa puhumme palvelusta. Palvelu-käsitteeseen sisällytämme kuva-aineiston ja kommunikaatiomateriaalin tuottamisen prosessin, ja sen kehittämisen. Lisäksi aikaansaatu kokonaisuus tai yksittäinen tuote, kuva-aineisto ja sen käyttötavat, ovat palvelua. Tuotteen tehtävänä on palvella asiakasta – kuvakommunikaatiomateriaalin arvo syntyy nimenomaan materiaalin käytön hyödyistä (Wilson ym.  2016, 8).

Palvelun asiakkaita ovat kaikki, jotka siitä hyötyvät. Kuvakommunikaatiomateriaalin asiakkaiden joukkoon kuuluvat tietysti ne, joilla on kommunikaation kanssa haasteita, mutta myös heidän läheisensä ja ystävänsä yhtä lailla kuin ohjaajat, opettajat, työyhteisöt ja työnantajat. Palvelun yhteiskehittelyllä, josta aikaisemmassa blogipostauksessa kirjoitettiin, tarkoitetaan palvelun suunnittelua ja kehittämistä siten, että asiakkaita osallistetaan prosessiin mahdollisimman laajasti. Yhteiskehittelyn kautta pääsemme toimivampaan lopputulokseen!

Johanna E & Sari K

Lähde: Wilson Alan, Zeithaml Valarie A, Bitner Mary Jo, Gremler Dwayne D 2016. Services marketing. Integrating customer focus across the firm. Third European edition.

Yhdessä parempi lopputulos

Miten yhteiskehittelyn kautta saadaan lopputuotteelle laatua? Yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa tarve määrittelee, millaista kuvakommunikaatiomateriaalia tuotetaan. Palvelun yhteiskehittely (eng. co-creation) on palvelusta hyötyvien mukaan ottamista palvelun kehittämiseen (Stickdorn & Schneider 2011, 38-39.) Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa tuotettavan materiaalin määrittely tapahtuu vuorovaikutteisesti yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Kun kuvakommunikaatiomateriaalin tarve on määritelty alkaa sen tuottaminen. Materiaalia tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa, jolloin saatu palaute ja yhteiskehittely tukevat toimivan materiaalin syntymistä.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa yhteiskehittelyn perusteella tuotettu materiaali luovutetaan yhteistyökumppaneille sovituksi ajaksi koekäyttöön, jonka jälkeen sen toimivuudesta saadaan palautetta. Palautteen perusteella materiaalia kehitetään ja siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Palaute auttaa ymmärtämään asiakkaiden tarpeita paremmin ja laajemmin. Hankkeen toimintatapa rakentuu yhteistyökumppanien kanssa käytävälle jatkuvalle vuoropuhelulle, jotta tuotettua materiaalia on mahdollista muuntaa missä vaiheessa työskentelyä tahansa. Muutokset ja tarkennukset eivät ole epäonnistumisia, vaan yhteiskehittelyn arvokkaita tuotteita.

Johanna E.

Lähteet:

Stickdorn, Marc & Schneider Jakob 2011. This is service design thinking. Basics -tools -cases. Amsterdam: BIS Publishers.