Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Työhyvinvointi

 

Työhyvinvointi on merkittävä asia työn mielekkyyden ja jaksamisen kannalta.

Omaan jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta kykenee olemaan hyvä ja luotettava työkaveri myös silloin, kun kiire ja työelämän paineet rasittavat. On tunnettava itsensä ja tiedettävä, millainen on väsyneenä tai silloin, kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaan. On syytä kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin, jotta voi johtaa muita kehittymään (Åhman 2012, 100, 176).

Työhyvinvoinnin kannalta oleellista on työpaikassa viihtyminen ja työmotivaatio. Näihin vaikuttavat työnantajan ja työntekijän välinen vuorovaikutus, keskinäinen arvonanto ja palaute (Hakonen & Nylander 2015, 35.) Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa ei ole operatiivisella puolella työnantaja-työntekijä asetelmaa, vaan hankkeen työryhmä toimii tasaveroisina kumppaneina. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ilmapiiri on avoin vuorovaikutukselle. Palautetta saa ja pitääkin antaa. Palautteen antaminen tapahtuu toista arvostavista lähtökohdista.  Palautetta täytyy myös osata ottaa vastaan.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa työskennellään nimenomaan työryhmänä, yhdessä suunnitellen ja yhdessä edeten. Tiivis yhteistyö on vaativaa, mutta siinä sen voima piileekin. Toisen tuntemuksen kautta syntyy vahva luottamus. Avoin ja jatkuva dialogi on tärkeää,  jotta kummankin toiveet ja tavoitteet tulevat nostetuiksi esiin.

Meillä Ideogrammissa päivää piristetään muun muassa kukkasin. Työpöydältämme löytyy aina kimppu tuoreita kukkia. Meillä ei juoda kahvia ja teetä mistä tahansa kupeista, vaan Ideogrammin  omista mukeista, joita koristavat Sarin kauniit ja laadukkaat piirustukset.

Johanna ja Sari

Lähteet:
Åhman Helena 2012. Mielen johtaminen organisaatiossa, Sanoma Pro Oy.
Hakonen Anu & Nylander Minna (toim.) 2012. Palkitseminen ihmisten johtamisessa. PS-kustannus. Bookwell Oy.

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari

 

 

 

 

 

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!

Asiakaslähtöisyyttä kokoushuoneesta työpajaan

Kahvilla syntyy kaikenlaista – hyvän pohdinnan lisäksi vaikkapa symbolikuvia!

Työryhmä Eskelinen & Kivimäki keskusteli kahvilan pöydän ääressä siitä, mitä asiakaslähtöisyydellä ja yhteiskehittelyllä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa todella tarkoitetaan.

Asiakaslähtöinen yhteiskehittely on mielestämme yhteisen päämäärän ja yhteisten tavoitteiden pohtimista ja asettamista. Se on myös tiedon jakamista työyhteisöihin siitä, mikä on kuvien viestinnällinen merkitys ja miten ne voivat toimia kommunikaation tukena. Se on yhdessä ideoimista siitä, miten kuvia voitaisiin tuoda luontevaksi osaksi työpäivää. Se on asiakkaiden kuuntelua, välineiden ja tiedon antamista yhteissuunnittelun tueksi, esimerkkien antamista ja jatkuvaa asiakasrajapinnassa tapahtuvaa vuoropuhelua. Välillä pohdinta tapahtuu kokoushuoneessa kahvikupin ääressä, välillä haalarit päällä työpajassa kiireen keskellä, tapaamisten välissä viestitellen ja luonnoksia jakaen, eri tavoin prosessia edistäen. Yhteiskehittely on eteenpäin menemistä asiakkaan kanssa. Pyritään luomaan yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen kulttuuria juuri niissä puitteissa missä kulloinkin ollaan.

Ketterä toimiminen ja todellinen asiakaslähtöisyys on menemistä kuhunkin työkulttuuriin, kullekin työpaikalle ja kuhunkin työyhteisöön juuri sellaisena, kuin se sillä hetkellä on. Ilman vaatimuksia ja ennalta luotua mallia siitä, miten yhteiskehittelyn tulee sujua. Yhteiskehittelyn toimintamallia lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja luomaan.

Johanna E.

Kaiken kokoiset kuvat!

Digiympäristöihin sukeltaminen on mullistanut suhteemme kuvaan. Digilaitteiden ruuduilla kuvia voi suurentaa tai pienentää, ja sovellukset tuovat niin minipienet esikatseluruudut kuin laajat panoraamakuvat ulottuvillemme. Kuvia tuntuu olevan ympärillämme rajattomasti, samalla kun niiden käyttöyhteyksien kirjo kasvaa. Laittaessamme kuvan verkkoon avoimesti käytettäväksi, emme voi tietää, missä, miten ja millaisessa käyttöliittymässä sitä tullaan käyttämään.

Myös kommunikaatiokuvina toimivien piirrettyjen symbolikuvien käyttöympäristöt ovat rajattomat. Niitä taitetaan tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelmilla, sijoitetaan kommunikaatiosovelluksiin ja niistä koostetaan Papunetin kuvatyökalulla erilaisia materiaaleja. Sovellusten ja taittopohjien näkymiä ja ruudukoita voi säätää käyttäjien tarpeiden mukaan (jos esimerkiksi on haasteita näkemisessä tai hahmottamisessa), jolloin kertanäkymässä voi olla vähemmän suurempikokoisia kuvia tai enemmän pienempikokoisia kuvia.

Piirretyistä symbolikuvista koostuvan sanaston tuottamista Papunetin Kuvatyökalulla.

Digitaaliset ruudut ympärillämme ovat suorakaiteita, samoin tulostuspaperi, jota käytämme. Kun ruutua tai paperia jaetaan (kuva)ruudukoksi, suorakaidemuoto yleensä säilyy myös yksittäisissä ruuduissa. Jos pohditaan, minkä muotoinen kuva toimii parhaiten erilaisissa ruudukoissa, niin toimiva ratkaisu on neliömuoto. Silloin kuva loksahtaa paikalleen käyttäen kaiken sen tilan, mitä sovellus sille korkeussuunnassa antaa, ja sovellus itsessään täyttää vaakasuuntaan mahdollisesti jäävän tyhjän tilan.

Symbolikuvien pitää skaalautua, eli välittää sisältämänsä tieto käyttökoosta riippumatta. Miten tätä voi kuva- ja piirrosteknisesti tukea, siitä lisää myöhemmin!

Sari K.