Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Piirroskuvien henkilöhahmot

Visuaalisen materiaalin työprosessia, luonnoksesta seuraavaan versioon. Oikeanpuoleisessa kuvassa työnhakija miettii erilaisia ammattivaihtoehtoja: sama hahmo on sijoitettu toimimaan eri ammateissa.

Kuvamateriaalia tuotettaessa on pohdittava, millainen hahmo niissä toimii? Onko hän nainen, mies vai pyritäänkö sukupuolettomuuteen? Minkä ikäinen hän on, ja  miltä hän näyttää? Miten hän pukeutuu? Esiintyykö kuvissa yksi vai useampi hahmo?

Hahmojen määrä kuuluu visuaalisen kerronnan työkaluihin. Kuvasarjoissa, joissa kuvataan yleistä toimijaa, kannattaa käyttää samaa hahmoa. Jos taasen piirretään kuva, jossa esitetään montaa päällekkäistä ja ristikkäistä toimintaa, vaikka työkeskuksessa, niin silloin tarvitaan useampi hahmo. Yksi hahmo opastaa työvaiheita, toinen siivoaa ja kolmas avustaa kuurosokeaa. Useamman hahmon luominen tuo elävyyttä, moninaisuutta ja samanaikaisuutta kuvaan.

Johanna

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Yhteiskehittelyn laajennettu malli

 

Kaikki tuotteen laadun parantamiseen tähtäävä työ on arvokasta

Olemme aiemmassa blogipostauksessa käsitelleet yhteiskehittelyä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen asiakkaiden (yhteistyökumppanit ja heidän asiakkaansa) kanssa. Yhteiskehittely voidaan tarvittaessa laajentaa  osapuolten suostumuksella myös hankkeen ulkopuolelle. Yleispätevä ja mahdollisimman laajaan käyttöön soveltuva kuvakommunikaatiomateriaali mahdollistaa koekäytön myös hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällaisia useisiin kohteisiin soveltuvia materiaalin tuottamisen kohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset lomakkeet  ja toimintaohjeet, esimerkkeinä työkokeilu-käsitteen avaaminen kuvin tuetusti tai työtehtäviin liittyvä kuvallinen sanasto.

Kuvakommunikaatiomateriaalin yhdessä kehittäminen voi olla sitä, että koko iso materiaalipaketti (kuvamateriaalin sisältö, paikka ja käyttötapa, koekäyttö, palaute, jatkokehitysehdotukset) suunnitellaan alusta loppuun asti yhdessä hankkeen asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely voi olla myös sitä, että valitaan jokin materiaalin tuottamisen osa, esimerkiksi koekäyttö ja toteutetaan se myös hankkeen ulkopuolisen organisaation  kanssa. Tätä koekäyttöä varten kuva-aineisto voidaan tarvittaessa muuntaa yleisemmälle tasolle ja mahdollistaa täten materiaalin toimivuus laajemmissa konteksteissa.

Yhteiskehittely voi  olla suppeampaa (hankkeen sisäinen kehittämistyö) tai laajempaa (hankkeen ulkopuolisten organisaatioiden osallistaminen). Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa kaikki kehitystyö nähdään arvokkaana askeleena laadukkaan ja käyttötarkoitustaan palvelevan materiaalin tuottamiseksi.

Johanna E.

Hankeblogi

 

Tässä blogissa kirjoittavat Ideogrammi-työryhmä, Eskelisen Johanna ja Kivimäen Sari. Ideogrammi toteuttaa vuoden mittaista Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Kuvat, yhteinen kielemme -hanketta. Suunnittelemme, piirrämme ja toteutamme kuvakommunikaatiomateriaalia työ- ja opiskeluelämän tarpeisiin. Yhteistyökumppaneitamme ovat Kuurojen Palvelusäätiö sr ja Silta-Valmennusyhdistys ry, joiden kautta hanketta päästään toteuttamaan todellisissa ympäristöissä. Kolmas yhteistyökumppani on Kehitysvammaliiton Papunet asiantuntijoineen. Hankkeessa tuotettu kuvamateriaali tullaan tallentamaan Papunetin avoimeen kuvapankkiin vapaasti käytettäväksi.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa puhumme palvelusta. Palvelu-käsitteeseen sisällytämme kuva-aineiston ja kommunikaatiomateriaalin tuottamisen prosessin, ja sen kehittämisen. Lisäksi aikaansaatu kokonaisuus tai yksittäinen tuote, kuva-aineisto ja sen käyttötavat, ovat palvelua. Tuotteen tehtävänä on palvella asiakasta – kuvakommunikaatiomateriaalin arvo syntyy nimenomaan materiaalin käytön hyödyistä (Wilson ym.  2016, 8).

Palvelun asiakkaita ovat kaikki, jotka siitä hyötyvät. Kuvakommunikaatiomateriaalin asiakkaiden joukkoon kuuluvat tietysti ne, joilla on kommunikaation kanssa haasteita, mutta myös heidän läheisensä ja ystävänsä yhtä lailla kuin ohjaajat, opettajat, työyhteisöt ja työnantajat. Palvelun yhteiskehittelyllä, josta aikaisemmassa blogipostauksessa kirjoitettiin, tarkoitetaan palvelun suunnittelua ja kehittämistä siten, että asiakkaita osallistetaan prosessiin mahdollisimman laajasti. Yhteiskehittelyn kautta pääsemme toimivampaan lopputulokseen!

Johanna E & Sari K

Lähde: Wilson Alan, Zeithaml Valarie A, Bitner Mary Jo, Gremler Dwayne D 2016. Services marketing. Integrating customer focus across the firm. Third European edition.

Yhdessä parempi lopputulos

Miten yhteiskehittelyn kautta saadaan lopputuotteelle laatua? Yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa tarve määrittelee, millaista kuvakommunikaatiomateriaalia tuotetaan. Palvelun yhteiskehittely (eng. co-creation) on palvelusta hyötyvien mukaan ottamista palvelun kehittämiseen (Stickdorn & Schneider 2011, 38-39.) Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa tuotettavan materiaalin määrittely tapahtuu vuorovaikutteisesti yhteistyökumppaneiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Kun kuvakommunikaatiomateriaalin tarve on määritelty alkaa sen tuottaminen. Materiaalia tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa, jolloin saatu palaute ja yhteiskehittely tukevat toimivan materiaalin syntymistä.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa yhteiskehittelyn perusteella tuotettu materiaali luovutetaan yhteistyökumppaneille sovituksi ajaksi koekäyttöön, jonka jälkeen sen toimivuudesta saadaan palautetta. Palautteen perusteella materiaalia kehitetään ja siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Palaute auttaa ymmärtämään asiakkaiden tarpeita paremmin ja laajemmin. Hankkeen toimintatapa rakentuu yhteistyökumppanien kanssa käytävälle jatkuvalle vuoropuhelulle, jotta tuotettua materiaalia on mahdollista muuntaa missä vaiheessa työskentelyä tahansa. Muutokset ja tarkennukset eivät ole epäonnistumisia, vaan yhteiskehittelyn arvokkaita tuotteita.

Johanna E.

Lähteet:

Stickdorn, Marc & Schneider Jakob 2011. This is service design thinking. Basics -tools -cases. Amsterdam: BIS Publishers.