Luonnoksesta toteutukseen

Luonnos ja toteutus. Toteutuksen ideointia on jatkettu luonnostelun jälkeen: kuvalaatikkoketjujen ripustus on ratkaistu jälleen harjanvarren avulla 😀

Tällainen siitä nyt tuli – kuvakommunikaationäyttelymme toteutuksesta Etelä-Haagan kirjastossa! Oikein olimme mitanneet, mahduimme seinille mukavasti ja kaikille osille löytyi paikkansa. Näyttelyyn pääsee tutustumaan seuraavan neljän viikon ajan Etelä-Haagassa.

Visuaaliset muistiinpanot toimivat näyttelyn valmistelun tukena hyvin. Ne toimivat muistilappuna, kun piti hankkia tarvittavat tarvikkeet ja materiaalit, ja kun oli aika pakata romppeet mukaan. Ihan kaikkea ei kuitenkaan muistettu, onneksi kirjaston väeltä löytyi rullamitta! Mielessä oleva kuva ohjasi myös ripustustyötä, ja auttoi oman toiminnan ohjauksessa ja järjestämisessä.

Vanha viisauskin sen sanoo: ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Tätä voisi laajentaa: ”hyvin kommunikoitu on alustavasti koettu”. Haastaviin tilanteisiin ”haasteellisten”, kommunikaatiotavoiltaan erilaisten lasten, nuorten, aikuisten tai vanhusten kanssa voi yrittää valmistautua käymällä tilannetta etukäteen läpi henkilölle sopivilla kommunikaatiokeinoilla. Nopea, luonnosmainen piirtäminen tai esimerkiksi kuvista koottu kokonaisuus antaa henkilölle eväitä valmistautua tulevaan. Kun tilanne on hänelle jo osittain tuttu, hän pystyy suuntaamaan itseään itse tilanteeseen ja sen kokemiseen, eikä epävarmuudesta kumpuava levottomuus vie kaikkien energiaa.

Sari

Palautelaatikko pääsi paikoilleen – toivottavasti se kerää runsaasti palautetta!

Kuvan tehokkuudesta

 

Edellisessä blogipostauksessamme kerroimme tämänhetkisistä puuhistamme – valmistaudumme aloittamaan kiertävän kuvakommunikaationäyttelymme syysturneen. Siksi olimme Etelä-Haagan kirjastossa mittailemassa portaikossa sijaitsevaa näyttelytilaa.

Ajatus näyttelytoteutuksesta syntyi paikan päällä, ja pikaluonnos myös: piirsin ajatukset muistiin paikasta ottamaani valokuvaan, käytin pädissä Adobe Draw -appia. Muistiinpanotuhruihin tuli pikaisesti merkattua olennaiset, eli julisteiden ja kuvakuutioiden sijoitus. Kuvat muistuttavat mieliin paikan reunaehdot (ikkunat, seinälampetit, kaiteet, portaat, tilan korkeuden) ja mahdollisuudet (korkeuden, hyvän valaistuksen, luonnikkaan kaiteen). Tuhrujen avulla on helppo kerätä kasaan tarvittavat tarvikkeet: julisteet ja kuvakuutiot, julistelistat, kannakkeet, esittelytaulun, palautepostilaatikon… sekä muistaa ennalta ratkaista tarvittavat kiinnitys- ja esillepanodetaljit. Tämä kaikki lähti mielessä kehittymään jo siinä vaiheessa, kun piirsin muistiinpanon ensimmäisiä viivoja.

Kaikkeen tähän piirretty kuva riittää, ja vielä pidemmällekin. Kuvassa on saman aikaisesti paikka, tila, valo, esineet, välineet, niiden sijainnit ja ulkonäkö – ja tämän kaiken me luemme kuvasta yhdellä silmäyksellä. Siksi kuva on viestimenä niin tehokas!

Sari

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari