Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Työhyvinvointi

 

Työhyvinvointi on merkittävä asia työn mielekkyyden ja jaksamisen kannalta.

Omaan jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta kykenee olemaan hyvä ja luotettava työkaveri myös silloin, kun kiire ja työelämän paineet rasittavat. On tunnettava itsensä ja tiedettävä, millainen on väsyneenä tai silloin, kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaan. On syytä kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin, jotta voi johtaa muita kehittymään (Åhman 2012, 100, 176).

Työhyvinvoinnin kannalta oleellista on työpaikassa viihtyminen ja työmotivaatio. Näihin vaikuttavat työnantajan ja työntekijän välinen vuorovaikutus, keskinäinen arvonanto ja palaute (Hakonen & Nylander 2015, 35.) Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa ei ole operatiivisella puolella työnantaja-työntekijä asetelmaa, vaan hankkeen työryhmä toimii tasaveroisina kumppaneina. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ilmapiiri on avoin vuorovaikutukselle. Palautetta saa ja pitääkin antaa. Palautteen antaminen tapahtuu toista arvostavista lähtökohdista.  Palautetta täytyy myös osata ottaa vastaan.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa työskennellään nimenomaan työryhmänä, yhdessä suunnitellen ja yhdessä edeten. Tiivis yhteistyö on vaativaa, mutta siinä sen voima piileekin. Toisen tuntemuksen kautta syntyy vahva luottamus. Avoin ja jatkuva dialogi on tärkeää,  jotta kummankin toiveet ja tavoitteet tulevat nostetuiksi esiin.

Meillä Ideogrammissa päivää piristetään muun muassa kukkasin. Työpöydältämme löytyy aina kimppu tuoreita kukkia. Meillä ei juoda kahvia ja teetä mistä tahansa kupeista, vaan Ideogrammin  omista mukeista, joita koristavat Sarin kauniit ja laadukkaat piirustukset.

Johanna ja Sari

Lähteet:
Åhman Helena 2012. Mielen johtaminen organisaatiossa, Sanoma Pro Oy.
Hakonen Anu & Nylander Minna (toim.) 2012. Palkitseminen ihmisten johtamisessa. PS-kustannus. Bookwell Oy.

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.