Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari

 

 

 

 

 

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!

Asiakaslähtöisyyttä kokoushuoneesta työpajaan

Kahvilla syntyy kaikenlaista – hyvän pohdinnan lisäksi vaikkapa symbolikuvia!

Työryhmä Eskelinen & Kivimäki keskusteli kahvilan pöydän ääressä siitä, mitä asiakaslähtöisyydellä ja yhteiskehittelyllä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa todella tarkoitetaan.

Asiakaslähtöinen yhteiskehittely on mielestämme yhteisen päämäärän ja yhteisten tavoitteiden pohtimista ja asettamista. Se on myös tiedon jakamista työyhteisöihin siitä, mikä on kuvien viestinnällinen merkitys ja miten ne voivat toimia kommunikaation tukena. Se on yhdessä ideoimista siitä, miten kuvia voitaisiin tuoda luontevaksi osaksi työpäivää. Se on asiakkaiden kuuntelua, välineiden ja tiedon antamista yhteissuunnittelun tueksi, esimerkkien antamista ja jatkuvaa asiakasrajapinnassa tapahtuvaa vuoropuhelua. Välillä pohdinta tapahtuu kokoushuoneessa kahvikupin ääressä, välillä haalarit päällä työpajassa kiireen keskellä, tapaamisten välissä viestitellen ja luonnoksia jakaen, eri tavoin prosessia edistäen. Yhteiskehittely on eteenpäin menemistä asiakkaan kanssa. Pyritään luomaan yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen kulttuuria juuri niissä puitteissa missä kulloinkin ollaan.

Ketterä toimiminen ja todellinen asiakaslähtöisyys on menemistä kuhunkin työkulttuuriin, kullekin työpaikalle ja kuhunkin työyhteisöön juuri sellaisena, kuin se sillä hetkellä on. Ilman vaatimuksia ja ennalta luotua mallia siitä, miten yhteiskehittelyn tulee sujua. Yhteiskehittelyn toimintamallia lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja luomaan.

Johanna E.

Kohti koekäyttöä!

 

Piirtämämme kuvallinen työpisteen toimintaohje luovutettiin yhteistyökumppanimme Iiris Pro:n työpajalle koekäyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Koekäyttö kestää  joulukuun alkuun asti, jolloin saamme käyttäjäpalautetta sekä materiaalin käytännön toimivuudesta, että kuvasisällöllisistä ratkaisuista. Palautetta saadaan sekä työpajan ohjaajilta (ammattilaisnäkökulma), että työntekijöiltä (käyttäjänäkökulma). Materiaalin monipuolinen tarkastelu tuo syvyyttä tuotetun materiaalin laadun arviointiin ja kehittämiseen.

Toimintaohjetta lähdettiin suunnittelemaan työnohjaajien kanssa pidetyissä palavereissa. Tutustuimme työpisteen toimintoihin ja tekemisen järjestykseen, ja haastattelimme työpisteessä työskenteleviä henkilöitä. Kirjoitimme muistiinpanoja ja luonnostelimme piirtäen kokonaisuutta. Tapasimme syksyn aikana luonnosten ääressä kahdesti.

Prosessin aikana työpisteen toiminnat luonnosteltiin ja piirrettiin alkuun tarkkaan, mikä johti yksityiskohtaiseen ja yhteen työpisteeseen sidottuun toimintaohjeeseen. Yhdessä työnohjaajien kanssa perkasimme toiminnasta esiin olennaisen, ja keskityimme piirrostyössä siihen. Ohje paitsi lyheni, mutta myös muuntui yleispätevämmäksi, ja sen käytettävyys laajeni – sama ohje tulisi toimimaan vaikka työpisteissä tapahtuisi muutoksiakin. Kuvakommunikaatiomateriaalin tuottamisessa on tärkeää analysoida kuvattava asia ja poimia siitä asiakkaalle olennainen sisältö kuvattavaksi. Tämä onnistuu vain yhteiskehittelyn kautta, asiakkaan kanssa yhdessä pohtien, luonnostellen ja analysoiden.

Koekäyttöjaksoa ennen kävimme materiaalin vielä kerran läpi työnohjaajien kanssa ja mietimme yhdessä käytännön käyttöratkaisuja. A4-kokoon taitettu, kaikki työpisteen päivän aikaiset toimet käsittävä toimintaohje lähti kokeiluun laminoituna, renkailla yhteen liitettynä “kansio”versiona. Sen lisäksi keskeinen ohje taitettiin A3-arkille, ja sijoitettiin laminoituna sekä työpisteen taustaseinälle että käteen otettavana irtokappaleena työpisteelle.

Toimintaohjeen arviointi alkoi jo ennen varsinaista koekäyttöä. Työpisteessä jo työskennelleet henkilöt kävivät sen läpi ja tarkistivat sen vastaavuuden todelliseen työskentely-ympäristöön ja toimimiseen siinä. He, työpisteen toiminnan asiantuntijat, toimivat yhtenä lenkkinä materiaalin laadun varmistamisessa. Heiltä saadun hyvän palautteen siivittämänä toimintaohjeen koekäyttö alkoi!

Näytteitä työpisteeseen tehdyistä ohjeista on katsottavissa Kuvaportfoliossamme!

Sari K.

Yhteiskehittelyn laajennettu malli

 

Kaikki tuotteen laadun parantamiseen tähtäävä työ on arvokasta

Olemme aiemmassa blogipostauksessa käsitelleet yhteiskehittelyä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen asiakkaiden (yhteistyökumppanit ja heidän asiakkaansa) kanssa. Yhteiskehittely voidaan tarvittaessa laajentaa  osapuolten suostumuksella myös hankkeen ulkopuolelle. Yleispätevä ja mahdollisimman laajaan käyttöön soveltuva kuvakommunikaatiomateriaali mahdollistaa koekäytön myös hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällaisia useisiin kohteisiin soveltuvia materiaalin tuottamisen kohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset lomakkeet  ja toimintaohjeet, esimerkkeinä työkokeilu-käsitteen avaaminen kuvin tuetusti tai työtehtäviin liittyvä kuvallinen sanasto.

Kuvakommunikaatiomateriaalin yhdessä kehittäminen voi olla sitä, että koko iso materiaalipaketti (kuvamateriaalin sisältö, paikka ja käyttötapa, koekäyttö, palaute, jatkokehitysehdotukset) suunnitellaan alusta loppuun asti yhdessä hankkeen asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely voi olla myös sitä, että valitaan jokin materiaalin tuottamisen osa, esimerkiksi koekäyttö ja toteutetaan se myös hankkeen ulkopuolisen organisaation  kanssa. Tätä koekäyttöä varten kuva-aineisto voidaan tarvittaessa muuntaa yleisemmälle tasolle ja mahdollistaa täten materiaalin toimivuus laajemmissa konteksteissa.

Yhteiskehittely voi  olla suppeampaa (hankkeen sisäinen kehittämistyö) tai laajempaa (hankkeen ulkopuolisten organisaatioiden osallistaminen). Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa kaikki kehitystyö nähdään arvokkaana askeleena laadukkaan ja käyttötarkoitustaan palvelevan materiaalin tuottamiseksi.

Johanna E.

Hankeblogi

 

Tässä blogissa kirjoittavat Ideogrammi-työryhmä, Eskelisen Johanna ja Kivimäen Sari. Ideogrammi toteuttaa vuoden mittaista Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Kuvat, yhteinen kielemme -hanketta. Suunnittelemme, piirrämme ja toteutamme kuvakommunikaatiomateriaalia työ- ja opiskeluelämän tarpeisiin. Yhteistyökumppaneitamme ovat Kuurojen Palvelusäätiö sr ja Silta-Valmennusyhdistys ry, joiden kautta hanketta päästään toteuttamaan todellisissa ympäristöissä. Kolmas yhteistyökumppani on Kehitysvammaliiton Papunet asiantuntijoineen. Hankkeessa tuotettu kuvamateriaali tullaan tallentamaan Papunetin avoimeen kuvapankkiin vapaasti käytettäväksi.

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa puhumme palvelusta. Palvelu-käsitteeseen sisällytämme kuva-aineiston ja kommunikaatiomateriaalin tuottamisen prosessin, ja sen kehittämisen. Lisäksi aikaansaatu kokonaisuus tai yksittäinen tuote, kuva-aineisto ja sen käyttötavat, ovat palvelua. Tuotteen tehtävänä on palvella asiakasta – kuvakommunikaatiomateriaalin arvo syntyy nimenomaan materiaalin käytön hyödyistä (Wilson ym.  2016, 8).

Palvelun asiakkaita ovat kaikki, jotka siitä hyötyvät. Kuvakommunikaatiomateriaalin asiakkaiden joukkoon kuuluvat tietysti ne, joilla on kommunikaation kanssa haasteita, mutta myös heidän läheisensä ja ystävänsä yhtä lailla kuin ohjaajat, opettajat, työyhteisöt ja työnantajat. Palvelun yhteiskehittelyllä, josta aikaisemmassa blogipostauksessa kirjoitettiin, tarkoitetaan palvelun suunnittelua ja kehittämistä siten, että asiakkaita osallistetaan prosessiin mahdollisimman laajasti. Yhteiskehittelyn kautta pääsemme toimivampaan lopputulokseen!

Johanna E & Sari K

Lähde: Wilson Alan, Zeithaml Valarie A, Bitner Mary Jo, Gremler Dwayne D 2016. Services marketing. Integrating customer focus across the firm. Third European edition.