Blogivieraita!

Ideogrammin blogista voi vastaisuudessa lukea myös muiden kuin ideogrammilaisten ajatuksia. Blogissamme vierailevat visuaalisen ilmaisutavan parissa eri tavoin toimivat tai siitä hyötyvät henkilöt. Joku voi olla ammattilainen, toinen piirtää tai maalaa harrastuksenaan, kolmas hyötyy materiaalin käytöstä. 

Syksyn aikana mukana ovat muun muassa: 

Vantaan Kuurot – Vanda Döva ry:n viittomakielinen puheenjohtaja Tuula Ekström, joka kertoo ajatuksiaan visuaalisesta ilmaisusta. 

Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen, jonka työn keskiössä on valmennus- ja ohjaustyön kehittäminen ja ohjaustyötä tekevien ammattilaisten tukeminen.  Anne kirjoittaa ajatuksiaan ohjaustyön ammattilaisten osaamisen tukemisesta. 

Lehtori, kuvataiteen kuluttaja Liisa Halkosaari, joka pohtii vapaa-ajan croquis-kurssilla piirtämiään kuvia.  

Tervetuloa lukemaan! 

Johanna ja Sari

Työhönvalmennuksen Teemapäivä!

 

Kesäkuun kuudes päivä oli huippukuumottava – toteutimme yhdessä Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhosen kanssa työhönvalmentajille suunnatun koulutuspäivän. Useamman kerran vuodessa toteutettavat Työhönvalmennuksen Teemapäivät ovat osa Vates-säätiön koordinoiman työhönvalmennuksen ammattilasverkoston toimintaa. Tämän vuoden kolmas teemapäivä keskittyi työanalyysiin, kuviin ja visuaalisiin toimintaohjeisiin työhönvalmentajien työkaluina. Tapahtumapaikkana oli Oltermannikeskus Oulunkylässä, talo, jossa sijaitsevat Vates-säätiön toimitilat yhdessä monen muun yhteisön kanssa.

Mukana oli yhteensä kolmetoista työhönvalmentajaa eteläisestä Suomesta. Koulutuksen aluksi Anne Korhonen kävi läpi erilaisia työanalyysin työkaluja, kuten Ammattiopisto Luovin sivuilta löytyvää työanalyysi-kaavaketta ja Vamlasin tuottamia erilaisia arviointimenetelmiä. Tämän jälkeen Johannan kanssa johdatimme osallistujat pohtimaan kuvien tehokkuutta viestintävälineitä. Kehitysvammaliiton Papunet-kuvapankki oli monelle tuttu, samoin Kuvatyökalu. Mutta monelle oli uutta Kuvatyökaluun tullut mahdollisuus kirjautua, ja myös Papuri-verkkokirja oli monelle uusi tuttavuus!

 

Lounaan jälkeen käärimme hihat ja laskimme sormet läppäreiden näppäimille ja touchpadeille. Sukelsimme MS Powerpointin toimintoihin, ja täsmäohjein varustettuina huomasimme sen taipuvan erinomaisesti visuaalisten työohjeiden tekemiseen. Iltapäivä kului kuin siivillä, kun toiminto kerrallaan kävimme olennaisia työkaluja läpi!

Tunnelma työpajassa oli innostunut ja meno aktiivista! Työpajan aihe, työanalyysin ja visuaalisten ohjeiden liittäminen yhteen toimi hyvin, ja saimme päivästä erinomaista palautetta. Kiitos Vates, kiitos Anne, tämä oli hieno mahdollisuus – toivottavasti pääsemme toteuttamaan näitä koulutuksia tulevaisuudessakin!

Myös kuvakommunikaationäyttelymme osallistui Teemapäivään: kevään viimeinen näyttelytoteutus oli Oltermannikeskuksen aulassa parin viikon ajan. Syksyllä sitten uusiin toteutuksiin!

Sari ja Johanna

 

Toimintaohje toimintaympäristössä

Huhtikuussa toimitimme Silta-Auton opetuskorjaamolle rengaskoneen ja tasapainotuskoneen ohjeet koekäyttöön! Sopivasti juuri ennen kesärenkaiden vaihtosesonkia 🙂 !

Opetuskorjaamon toimintaohjeet on toteutettu valokuvina, lisänä piirroksia ja ohjegrafiikkaa.

Toimintaohjeita pajaaympäristössä sekä näyttelyssä – rengaskoneen ohje pääsi myös osaksi Hakunilan kirjastossa ollutta näyttelyämme.

Toimintaohjeiden tulostetut sivut on laminoitu. Laminoidut sivut rei’itetään ja laitetaan tavalliseen rengaskansioon – tai ei ihan tavalliseen, vaan sellaiseen, josta olemme mattoveitsellä viiltäneet etukannen ja selän pois. Rengasmekanismi pitää sivut paikoillaan, ja takakansi tekee kokonaisuudesta ryhdikkään ja helpon käyttää. Etukannettomuus tekee ohjeesta avoimen ja helposti avattavan. Jämäkkä takakansi muodostaa toimintaohjeelle lopun, ja estää ohjekokonaisuutta pyörähtämästä ympäri.

Toimintaohjeella on hyvä olla oma paikkansa, jossa se on näkyvillä ja samalla helposti saatavilla. Toimintaohjeen voi ripustaa rengasmekanismista, vaikkapa nippusiteellä, tai sitten porata takakanteen reiän ja pujottaa siihen vaikkapa jousihaan.

MInkälaisin kuvin ja piirroksin rengaskoneen ja tasapainotuskoneen toimintaohjeet sitten on toteutettu? Muutamia esimerkkejä on nähtävillä Kuvaportfoliossamme!

– Sari

 

 

 

Yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa

Ideogrammi tuotti syystalvella 2018-2019  Espoon kaupungin monikielisille ja kulttuurisille perheille suunnattuun ryhmätoimintaan visuaalista kuvamateriaalia. Oli hienoa päästä mukaan terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsojan luotsaamaan pilottiin pohtimaan asiakkaiden tavoittamisen eri keinoja moniammatillisessa tiimissä! Toimme mukanamme ryhmään visuaalisia ideoita ja asioiden kuvallisia kerrontatapoja.

Kuvittamamme kutsua jaettiin neuvoloissa ja perhesosiaalityössä sekä suomen- että englanninkielisenä. Arabiankielinen versio taitettiin peilikuvana!

Minna Eväsojan luotsaamassa MONIKU-projektissa yhteiskehitetty vuorovaikutuksen ohjauskuva Espoon kaupungin lasten kuntoutuspalvelujen, terveydenhuollon ja perhesosiaalityön käyttöön.

Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.

Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari

 

 

 

 

 

Palautetta monella tavalla

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa on saatu visuaalisen toimintaohjeen prototyypistä palautetta! Palautetta saatiin kahdesta eri tulokulmasta, sekä työnohjaajilta, että työntekijöiltä. Työnohjaajat toivat esiin työn ohjeistamisen näkökulmaa. Heidän kokemuksensa mukaan visuaalinen toimintaohje nopeuttaa työnohjauksen prosessia sekä lisää työntekijöiden itsenäisyyttä. Nämä osaltaan säästävät työnohjaajan aikaa.

Työntekijät taasen toivat esiin oman kokemuksensa siitä, että kuvat tukevat tekemistä ja tehtävän ymmärtämistä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Kuvallinen ohje toimii myös muistiapuna, siihen on helppo palata yhä uudestaan. Palautteen perusteella toimintaohje oli toiminut myös kommunikatiivisesti haastavissa tilanteissa, esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Kaikki jakoivat kokemuksen siitä, että kuvallinen ohje yhdistettynä työtehtävän seuraamiseen on hyvä ratkaisu – silloin kuva yhdistyy tekemiseen ja ymmärrys syntyy!

Palaute ja sen pyytäminen  ei rajoitu vain koekäyttöjakson loppumetreille, vaan sen pyytäminen, saaminen ja hyödyntäminen alkaa jo heti suunnitteluvaiheessa. Kun kokonaisuuden suunnittelu alkaa yhdessä asiakkaiden kanssa, alkaa  myös piirrettävän kohteen visualisointi. Visualisointi tukee kaikkien ymmärrystä esitettävästä asiasta ja vie suunnitelmaa tehokkaasti eteenpäin. Visualisoinnin kautta asiat tulevat konkreettisemmaksi ja näkyvään muotoon paremmin kuin tekstimuodossa (Tuulaniemi 2011, 114-115.) Jatkuva vuorovaikutus ja palaute antavat jatkotyöskentelylle oikeaa suuntaa ja luovat tuntumaa siihen, että kaikilla osapuolilla on suurin piirtein samanlainen käsitys siitä, mitä lopputuloksen toivottaisiin olevan.

Palautteen saaminen on mitä hienointa! Silloin tulee kohdatuksi työn todellinen vaikuttavuus, se mikä toimii ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia ja uusia oivalluksia. On hieno tunne, kun yhteiskehittelyn tuloksena on syntynyt toimivaa kuvamateriaalia työelämän tueksi! Kiitos kuuluu kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille! Tästä jatketaan eteenpäin kuvamateriaalin jatkokehittämiseen.

Johanna ja Sari

Lähde: Tuulaniemi, Juha 2013. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum. 2. tarkistettu painos.

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!