Sormet Papunetin viittomakuvissa


Nyt on innostusta ilmassa! Loppuvuoden 2019 aikana Ideogrammin Sari pääsee kunnostamaan Papunetin kuvapankin Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia. Kaiken kaikkiaanhan Elina Vannisen piirtämiä viittomakuvia on 1200 kappaletta, ja nyt kunnostetaan 180 kuvaa. Kuvat edustavat eri aihealueita.

Mitä kuville sitten tehdään? Ensinnäkin ne vektoroidaan: niiden digitaalinen rakenne muutetaan vektorimuotoon, jotta ne kestävät paremmin suurentamista. Tämän lisäksi paitojen raidat poistetaan ja nuolitusta uudistetaan ja vahvistetaan. Jos kuvan viittomatiedossa on päivitettävää, niin siltä osin kuva piirretään uudelleen.

Marraskuun alkupuolella Suomen puhevammaisten tulkit ry:n jäsenistöä kokoontui koulutuspäivään Tampereelle. Päivän aikana toteutettiin pieni kysely, jossa kartoitettiin vastaajien mielipidettä viittomakuvien nuolitusten viivapaksuudesta ja väristä. Kolmesta esillä olleesta viivapaksuusvaihtoehdosta keskimmäinen sai eniten kannatusta, sitä kannatti lähes puolet vastaajista. Värivaihtoehtoja nuolille oli kaksi, musta ja punainen. Vastaajista miltei 80% kannatti punaista. Kaiken kaikkiaan 40 tulkkia vastasi kyselyyn, kiitokset teille ja kiitos SPT:lle kyselyn mahdollistamisesta!

Ympyröity vaihtoehto nousi kyselyssä suosituimmaksi, sillä 39,5% vastaajista valitsi sen. Toiseksi suosituimmaksi nousi punainen ohut nuolitus, joka sai 23,7% “äänistä”. Tarkennus: kuvan JÄNNITTÄÄ-viittomaanhan ei kuulu vasemman nuolen alaosan tuplanuoli – se on piirretty kuvaan mukaan vain esimerkkinä.

Kyselyn tulos painoi vaakakupissa, kun yhdessä Papunetin väen kanssa sovimme reunaehtoja tämän ensimmäisen kunnostuserän käsittelyyn. Uudet nuolitukset toteutetaan punaisina, jotta nuolet erottuvat mahdollisimman hyvin. Punaisen sävy täytyy valita huolella, jotta se mustavalkotulostuksessa tulostuu tarpeeksi tummana!

Haluatko mahdollisesti osallistua viittomakuvien kunnostustyöhön kommentoimalla korjattuja kuvia? Laita sähköpostia Sarille Ideogrammiin, säpo-osoite löytyy täältä!

Vatesin Työllistämisen kehittämispäivillä

Olimme mukana Vates-Säätiön Työllistämisen kehittämispäivillä! Tänä vuonna päivien teemana oli Työelämä oppimisympäristönä. 

Työllistämisen kehittämispäivät tarjosivat useita mielenkiintoisia työpajoja. Ideogrammin Johanna osallistui työpajaan, jossa käsiteltiin kokemuspohjaisen osaamisen hyödyntämistä työyhteisössä. Mielenkiintoisesta, hyvin toteutetusta työpajasta sai uutta tietoa ja näkökulmia. 

Vedimme myös itse koulutuksen visuaalisen materiaalin käytöstä ja kuvin varustettujen ohjeiden tekemisestä PowerPointia hyödyntäen. Työpaja oli suunnattu erityisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin kuvien hyödyntämiseen työohjeiden tai työprosessin tukena. Kuvia käyttämällä voi havainnollistaa työohjeita monipuolisesti, säästää tekstin määrässä ja tukea koko työyhteisöä ohjaamiseen. Lisäksi kuvat tukevat työn opinnollistamista. 

Vuorovaikutteisen työpajan kautta myös me työpajan vetäjät saimme hyviä jatkokehitysehdotuksia visaalisen kuvamateriaalin käytön parantamiseksi ja tehostamiseksi. 

Johanna ja Sari

Tervetuloa avajaisiin!

Valmista! Näyttely Kallion kirjaston kolmannen kerroksessa on rakennettu ja odottaa kävijöitä!

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 5.9. klo 16-18. Olemme paikalla ja kerromme mielellämme aiheesta, kuvien tuottamisen metodista, piirrostekniikasta, yhteiskehittelystä ja hankkeessa puuhatusta!

Sen lisäksi kuulemme mieluusti kuvien käytöstä, erilaisista kokemuksista ja oivalluksista, kuvatarpeista ja ideoista! Tervetuloa 🙂

Blogivieraita!

Ideogrammin blogista voi vastaisuudessa lukea myös muiden kuin ideogrammilaisten ajatuksia. Blogissamme vierailevat visuaalisen ilmaisutavan parissa eri tavoin toimivat tai siitä hyötyvät henkilöt. Joku voi olla ammattilainen, toinen piirtää tai maalaa harrastuksenaan, kolmas hyötyy materiaalin käytöstä. 

Syksyn aikana mukana ovat muun muassa: 

Vantaan Kuurot – Vanda Döva ry:n viittomakielinen puheenjohtaja Tuula Ekström, joka kertoo ajatuksiaan visuaalisesta ilmaisusta. 

Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen, jonka työn keskiössä on valmennus- ja ohjaustyön kehittäminen ja ohjaustyötä tekevien ammattilaisten tukeminen.  Anne kirjoittaa ajatuksiaan ohjaustyön ammattilaisten osaamisen tukemisesta. 

Lehtori, kuvataiteen kuluttaja Liisa Halkosaari, joka pohtii vapaa-ajan croquis-kurssilla piirtämiään kuvia.  

Tervetuloa lukemaan! 

Johanna ja Sari

Työhönvalmennuksen Teemapäivä!

 

Kesäkuun kuudes päivä oli huippukuumottava – toteutimme yhdessä Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhosen kanssa työhönvalmentajille suunnatun koulutuspäivän. Useamman kerran vuodessa toteutettavat Työhönvalmennuksen Teemapäivät ovat osa Vates-säätiön koordinoiman työhönvalmennuksen ammattilasverkoston toimintaa. Tämän vuoden kolmas teemapäivä keskittyi työanalyysiin, kuviin ja visuaalisiin toimintaohjeisiin työhönvalmentajien työkaluina. Tapahtumapaikkana oli Oltermannikeskus Oulunkylässä, talo, jossa sijaitsevat Vates-säätiön toimitilat yhdessä monen muun yhteisön kanssa.

Mukana oli yhteensä kolmetoista työhönvalmentajaa eteläisestä Suomesta. Koulutuksen aluksi Anne Korhonen kävi läpi erilaisia työanalyysin työkaluja, kuten Ammattiopisto Luovin sivuilta löytyvää työanalyysi-kaavaketta ja Vamlasin tuottamia erilaisia arviointimenetelmiä. Tämän jälkeen Johannan kanssa johdatimme osallistujat pohtimaan kuvien tehokkuutta viestintävälineitä. Kehitysvammaliiton Papunet-kuvapankki oli monelle tuttu, samoin Kuvatyökalu. Mutta monelle oli uutta Kuvatyökaluun tullut mahdollisuus kirjautua, ja myös Papuri-verkkokirja oli monelle uusi tuttavuus!

 

Lounaan jälkeen käärimme hihat ja laskimme sormet läppäreiden näppäimille ja touchpadeille. Sukelsimme MS Powerpointin toimintoihin, ja täsmäohjein varustettuina huomasimme sen taipuvan erinomaisesti visuaalisten työohjeiden tekemiseen. Iltapäivä kului kuin siivillä, kun toiminto kerrallaan kävimme olennaisia työkaluja läpi!

Tunnelma työpajassa oli innostunut ja meno aktiivista! Työpajan aihe, työanalyysin ja visuaalisten ohjeiden liittäminen yhteen toimi hyvin, ja saimme päivästä erinomaista palautetta. Kiitos Vates, kiitos Anne, tämä oli hieno mahdollisuus – toivottavasti pääsemme toteuttamaan näitä koulutuksia tulevaisuudessakin!

Myös kuvakommunikaationäyttelymme osallistui Teemapäivään: kevään viimeinen näyttelytoteutus oli Oltermannikeskuksen aulassa parin viikon ajan. Syksyllä sitten uusiin toteutuksiin!

Sari ja Johanna

 

Toimintaohje toimintaympäristössä

Huhtikuussa toimitimme Silta-Auton opetuskorjaamolle rengaskoneen ja tasapainotuskoneen ohjeet koekäyttöön! Sopivasti juuri ennen kesärenkaiden vaihtosesonkia 🙂 !

Opetuskorjaamon toimintaohjeet on toteutettu valokuvina, lisänä piirroksia ja ohjegrafiikkaa.

Toimintaohjeita pajaaympäristössä sekä näyttelyssä – rengaskoneen ohje pääsi myös osaksi Hakunilan kirjastossa ollutta näyttelyämme.

Toimintaohjeiden tulostetut sivut on laminoitu. Laminoidut sivut rei’itetään ja laitetaan tavalliseen rengaskansioon – tai ei ihan tavalliseen, vaan sellaiseen, josta olemme mattoveitsellä viiltäneet etukannen ja selän pois. Rengasmekanismi pitää sivut paikoillaan, ja takakansi tekee kokonaisuudesta ryhdikkään ja helpon käyttää. Etukannettomuus tekee ohjeesta avoimen ja helposti avattavan. Jämäkkä takakansi muodostaa toimintaohjeelle lopun, ja estää ohjekokonaisuutta pyörähtämästä ympäri.

Toimintaohjeella on hyvä olla oma paikkansa, jossa se on näkyvillä ja samalla helposti saatavilla. Toimintaohjeen voi ripustaa rengasmekanismista, vaikkapa nippusiteellä, tai sitten porata takakanteen reiän ja pujottaa siihen vaikkapa jousihaan.

MInkälaisin kuvin ja piirroksin rengaskoneen ja tasapainotuskoneen toimintaohjeet sitten on toteutettu? Muutamia esimerkkejä on nähtävillä Kuvaportfoliossamme!

– Sari

 

 

 

Yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa

Ideogrammi tuotti syystalvella 2018-2019  Espoon kaupungin monikielisille ja kulttuurisille perheille suunnattuun ryhmätoimintaan visuaalista kuvamateriaalia. Oli hienoa päästä mukaan terveydenhoidon asiantuntija Minna Eväsojan luotsaamaan pilottiin pohtimaan asiakkaiden tavoittamisen eri keinoja moniammatillisessa tiimissä! Toimme mukanamme ryhmään visuaalisia ideoita ja asioiden kuvallisia kerrontatapoja.

Kuvittamamme kutsua jaettiin neuvoloissa ja perhesosiaalityössä sekä suomen- että englanninkielisenä. Arabiankielinen versio taitettiin peilikuvana!

Minna Eväsojan luotsaamassa MONIKU-projektissa yhteiskehitetty vuorovaikutuksen ohjauskuva Espoon kaupungin lasten kuntoutuspalvelujen, terveydenhuollon ja perhesosiaalityön käyttöön.

Yhteiskehittely osana näyttelyä

 

 

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen kuvakommunikaatiosta ja kommunikaatiokuvista kertovan kiertonäyttelyn ensimmäiset osat on avattu!

Ensimmäiset näyttelytoteutukset Viikin kirjastossa ja Otaniemen Laurea- ammattikorkeakoulun kirjastossa avautuivat ensimmäinen huhtikuuta. Kiertonäyttelyn paikkoihin ja aikatauluihin voit tutustua tarkemmin http://www.ideogrammi.fi/kiertonayttely/

Kuvamateriaalin tuottamisen yhteiskehittelyllinen toimintatapa on myös osa näyttelyitä. Näyttelytoteutusten yhteydestä löytyy joko postilaatikko tai/ja vieraskirja, johon vieraiden toivotaan antavan sekä palautetta että kirjaavan heille tulleita kehittämisideoita.

Millaiselle kuvamateriaalille olisi tarvetta sinun työpaikallasi?
Millaisen visuaaliselle toimintaohjeelle sinulla olisi tarvetta?
Millainen yksittäinen kuva palvelisi sinua?
Miltä kuvissa toimiva hahmo voisi näyttää?

Tule mukaan kehittämistyöhön!

– Johanna

 

Henkilöhahmon ilme ja liike

 

Miksi kuva on tekstiä moniulotteisempi tiedon välittäjä? Hesarissa olleessa artikkelissa lainattiin yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston hoitotieteen apulaisprofessori Adriana Arciaa. Hänen mukaansa ihminen käsittelee näkemiään kuvia esitietoisesti, ja meille muodostuu kuvasta yleisvaikutelma jo ennen kuin ehdimme ajatella kuvan sisältöä. Silmäilemällä kuvaa poimimme saman tien sen välittämää tietoa. Tekstiä lukiessamme sen sijaan tieto tulee perättäisten sanojen kautta, ja tiedon sisäistäminen vaatii aina tietoista ajatustyötä.

Oheisessa luonnoksessa kuvataan kännykän käyttötilanteita. Vasemmalla henkilö puhuu puhelimeen. Tämän seikan lisäksi huomioimme  hänen olemustaan: kehon ja pään rentoa asentoa taaksepäin, positiivista keskittyneisyyttä kerrottavaan juttuun, sellaista puhetilanteen positiivista vauhdikkuutta, mikä viestii puhelun toisen osapuolen tuttuudesta ja kerrottavan asian iloisuudesta. Hahmo hänen vieressään taasen on uppoutunut näpyttelemään kännykkäänsä, ehkä tekstaamaan tai pelaamaan. Suun mutru yhdistettynä kohonneisiin olkapäihin kertoo näpyttelijän keskittymisestä. Hahmon katse ja asennon intensiteetti vie katseen kännykkään, ja se imaisee katsojan mielenkiinnon samalla tavalla kuin näpyttelijänkin.

Mielemme alkaa kuvan äärellä heti punoa tarinaa, ja kuvan hahmon olemus, asento, ilmeet ja liikkeet ovat siinä tärkeitä osatekijöitä. Ei ole samantekevää, millainen tarina kuvista lähtee liikkeelle. Siksi on tärkeää jatkuvasti kerätä tuotetusta kuvamateriaalista palautetta, jotta saadaan selville, miten piirretyt hahmot koetaan, ja miten niitä voitaisiin kehittää.

Henkilöhahmojen viestimien tunnetilojen perusta on aina kerrottavassa ja kuvitettavassa tarinassa. Lähtökohtaisesti  piirrämme kuitenkin pilke silmäkulmassa positiivisuuden kautta. Tällöin hahmo toimii sekä kommunikaation ja toiminnan tukena, että pyrkii välittämään ympärilleen positiivista vaikutusta! Voidaan sanoa, että piirtämiemme henkilöhahmojen positiivisuus on meille arvovalinta.

Johanna ja Sari

 

lähde: Lehtonen, Juha Matias: Miksi vaikea asia on helpompi sisäistää kuvien avulla? Asiantuntija vastaa. Helsingin Sanomat 10.12.2018. Viitattu 14.2.2019. Artikkeliin pääsee tästä.