Toiminnasta toimintaohjeeksi

 

Miten visuaalinen toimintaohje syntyy? Seuraamalla, valokuvaamalla, piirtämällä, muistiin merkitsemällä, jäsentämällä toimintaa vaiheiksi ja sanoittamalla sitä sanoiksi. Pohtimalla tekemistä ja käytettäviä termejä. Meidän pitää ymmärtää tekemisen kokonaisuus, jotta voimme tulkata sen kuvallisiksi ohjeiksi. Työstämme muistiinpanojen ja valokuvien perusteella toiminnasta mahdollisimman tarkan kirjallisen kuvauksen. Sen ja valokuvien pohjalta tehdään toimintaohjeesta ensimmäiset käsivaraluonnokset.

Käsivaraluonnosten kautta ensimmäinen versio toimintaohjekokonaisuudesta alkaa hahmottua. Samalla tulevat ilmi myös mahdolliset valokuvapuutteet tai tarpeet toisenlaisiin kuvakulmiin. Käsivaraluonnokset käydään läpi työnohjaajien kanssa, korjataan  väärinymmärrykset ja kehitellään tarkempia sanamuotoja. Yhdessä syntyy hyvä pohja tehdä toimntaohjeesta seuraava versio!

Silta-Valmennusyhdistyksen Silta-Auto- ja pienkoneopetuskorjaamolle on työn alla rengas- ja tasapainotuskoneiden toimintaohjeet. Kuva kertoo toimintaohjeen tekemisen alkuvaiheista!

Sari

 

 

 

 

 

Millainen kuva tukee teidän toimintaanne?

 

Piirrosmateriaalin yhteiskehittelyssä voidaan piirtää samasta symbolikuvasta useampi versio ja pyytää vastaajia valitsemaan mieleisensä, halutessaan vielä perustelemaan valintansa. Kysymys voidaan esittää hankkeen yhteistyökumppaneille,  jonkin tietyn ryhmän edustajille tai yleisesti vastattavaksi. Eri ryhmien edustajilta saadaan kohdennettua tietoa: millainen kuva palvelisi juuri heidän tarpeitaan parhaiten. Jatkokehittelyä voidaan suunnata saadun tiedon perusteella.

Piirtäjä on työskennellessään valintojen keskellä: minkä paksuista viivaa teen, minkäluonteista kynää tai piirrosohjelman viivatyökalua käytän, millä logiikalla kuvan värimaailma rakentuu. Kommunikaatiomateriaaleissa käytettävissä piirroskuvissa viivojen tulisi olla sopivan paksuisia – mutta mikä on sopiva? Viivan taasen tulisi olla luonteeltaan rauhallinen ja selkeä, jotta kuvasisältö pääsee välittymään eikä esitystekniikkaan liittyvät asia nouse häiritsemään. Väreillä taasen voi tuoda esille kuva-aiheen muotoja. Niillä saa puukon kahvaan kolmiulotteisuutta ja terän viisteen näkyväksi. Mutta mitä tapahtuu näiden osatekijöiden rajapinnassa, kun värikenttä muuttuu toiseksi? Pitäisikö rajaa korostaa omalla, kapealla (ääri)viivalla?

Kuvassa on kaksi piirrosversiota ristipääruuvimeisselistä ja puukosta. Kumpi on sinun mielestäsi selkeämpi?

Johanna & Sari

Edit 19.12.2018: Esitimme yllä olevan kysymyksen Facebookissa, sekä Ideogrammin omalla sivulla että Suomen puhevammaisten tulkit -ryhmässä. Yhteensä olemme saaneet 18 vastausta: kuusi henkeä pitää A-vaihtoehtoa (ei hiusviivoja) parempana ja 12 henkeä kokee hiusviivoilla varustetun kuvan paremmaksi!

Asiakaslähtöisyyttä kokoushuoneesta työpajaan

Kahvilla syntyy kaikenlaista – hyvän pohdinnan lisäksi vaikkapa symbolikuvia!

Työryhmä Eskelinen & Kivimäki keskusteli kahvilan pöydän ääressä siitä, mitä asiakaslähtöisyydellä ja yhteiskehittelyllä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa todella tarkoitetaan.

Asiakaslähtöinen yhteiskehittely on mielestämme yhteisen päämäärän ja yhteisten tavoitteiden pohtimista ja asettamista. Se on myös tiedon jakamista työyhteisöihin siitä, mikä on kuvien viestinnällinen merkitys ja miten ne voivat toimia kommunikaation tukena. Se on yhdessä ideoimista siitä, miten kuvia voitaisiin tuoda luontevaksi osaksi työpäivää. Se on asiakkaiden kuuntelua, välineiden ja tiedon antamista yhteissuunnittelun tueksi, esimerkkien antamista ja jatkuvaa asiakasrajapinnassa tapahtuvaa vuoropuhelua. Välillä pohdinta tapahtuu kokoushuoneessa kahvikupin ääressä, välillä haalarit päällä työpajassa kiireen keskellä, tapaamisten välissä viestitellen ja luonnoksia jakaen, eri tavoin prosessia edistäen. Yhteiskehittely on eteenpäin menemistä asiakkaan kanssa. Pyritään luomaan yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen kulttuuria juuri niissä puitteissa missä kulloinkin ollaan.

Ketterä toimiminen ja todellinen asiakaslähtöisyys on menemistä kuhunkin työkulttuuriin, kullekin työpaikalle ja kuhunkin työyhteisöön juuri sellaisena, kuin se sillä hetkellä on. Ilman vaatimuksia ja ennalta luotua mallia siitä, miten yhteiskehittelyn tulee sujua. Yhteiskehittelyn toimintamallia lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja luomaan.

Johanna E.

Yhteiskehittelyn laajennettu malli

 

Kaikki tuotteen laadun parantamiseen tähtäävä työ on arvokasta

Olemme aiemmassa blogipostauksessa käsitelleet yhteiskehittelyä Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen asiakkaiden (yhteistyökumppanit ja heidän asiakkaansa) kanssa. Yhteiskehittely voidaan tarvittaessa laajentaa  osapuolten suostumuksella myös hankkeen ulkopuolelle. Yleispätevä ja mahdollisimman laajaan käyttöön soveltuva kuvakommunikaatiomateriaali mahdollistaa koekäytön myös hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällaisia useisiin kohteisiin soveltuvia materiaalin tuottamisen kohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset lomakkeet  ja toimintaohjeet, esimerkkeinä työkokeilu-käsitteen avaaminen kuvin tuetusti tai työtehtäviin liittyvä kuvallinen sanasto.

Kuvakommunikaatiomateriaalin yhdessä kehittäminen voi olla sitä, että koko iso materiaalipaketti (kuvamateriaalin sisältö, paikka ja käyttötapa, koekäyttö, palaute, jatkokehitysehdotukset) suunnitellaan alusta loppuun asti yhdessä hankkeen asiakkaidensa kanssa. Yhteiskehittely voi olla myös sitä, että valitaan jokin materiaalin tuottamisen osa, esimerkiksi koekäyttö ja toteutetaan se myös hankkeen ulkopuolisen organisaation  kanssa. Tätä koekäyttöä varten kuva-aineisto voidaan tarvittaessa muuntaa yleisemmälle tasolle ja mahdollistaa täten materiaalin toimivuus laajemmissa konteksteissa.

Yhteiskehittely voi  olla suppeampaa (hankkeen sisäinen kehittämistyö) tai laajempaa (hankkeen ulkopuolisten organisaatioiden osallistaminen). Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeessa kaikki kehitystyö nähdään arvokkaana askeleena laadukkaan ja käyttötarkoitustaan palvelevan materiaalin tuottamiseksi.

Johanna E.