Palaa Projektien pääsivulle

Kuvat, yhteinen kielemme -hanke

Ideogrammin ensimmäisiä laajempia toteutuksia oli Kuvat, yhteinen kielemme -hanke (2018-1019). Hankkeen tavoitteena oli tuottaa visuaalista kuvamateriaalia opiskelu- ja työelämän tueksi aitoihin käyttöympäristöihin. Lähtöajatuksena oli osallistaa kuvamateriaalin kehittämisen prosessiin sekä työnohjaajia että ohjattavia, jotta tuotettava kuvamateriaali palvelisi mahdollisimman hyvin aidoissa työelämäympäristöissä, ja kouluttaa työnohjaajia kuvamateriaalin käyttöön. Lisäksi pyrkimyksenä oli toimittaa hankkeessa tuotettu kuvamateriaali laajasti ja avoimesti opiskelu- ja työelämän hyödynnettäväksi. Hankkeen viestinnällisenä tavoitteena oli kirjoittaa monipuolisesti eri asiakasryhmiä tavoittavia artikkeleita hankkeen tuloksista, jotta visuaalisen kuvatuen antamat hyödyt saataisiin eri toimijoiden tietoon. Hankkeen kohderyhmiä olivat huonokuuloiset, kuurot ja suomen kieltä heikosti osaavat maahanmuuttajat sekä heidän työnohjaajansa. Koko hankkeen mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston myöntämä vuoden mittainen työskentelyapuraha.

Mitä hankkeessa saatiin aikaiseksi?

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen aikana syntyi yhteensä seitsemän visuaalista, kommunikaatiota tukevaa toimintaohjetta neljään työllistämis- tai opiskeluyksikköön, sekä lisäksi erillisiä ohjetauluja eri tilanteisiin. Hankkeessa tuotettiin kuvallisia toimintaohjeita yksittäisille laitteille, työpisteisiin ja laajempiin työympäristökokonaisuuksiin, sekä kuvallisia selityksiä työkeskuksen säännöistä ja työelämän keskeisistä käsitteistä. Näiden lisäksi syntyi yli 230 opiskelua ja työelämää tukevaa aihe- tai toimintakuvaa. Toimintaohjeet ja ohjetaulut ovat toimipaikoissaan edelleen käytössä, ja aihe- ja toimintakuvat on luovutettu Kehitysvammaliiton Papunetin kuvapankkiin, josta se on kenen tahansa maksuttomasti hyödynnettävissä. Verkkopohjaisena kuvamateriaali saavuttaa valtakunnallisen laajuuden, ja on siten moninaisten koulutus- ja työelämätahojen käytettävissä.

Visuaaliset ohjeet työhönohjauksessa

Työpajoille toteuttamamme visuaaliset ohjeet toivat tekemisen ja työn osa-alueet näkyväksi sekä ohjattaville että ohjaajille. Samalla työyhteisön toimintatapoja voitiin yhtenäistää ja vakiinnuttaa. Ohjeet helpottivat työhön tutustumista, sen oppimista ja ohjaamista ja sen itsenäistä suorittamista, sekä myös tehdyn työn opinnollistamista. Visuaaliset ohjeet myös mahdollistivat ohjattavien keskinäisen tuen ja vuorovaikutuksen. Madaltaessaan kielellisiä esteitä ja tukiessaan eleiden ja osoittamisen käytön lisäämistä visuaalinen ohje tuo koko työyhteisöä yhteen ja toimii osaltaan opiskelun ja työelämäosallisuuden rakentajana.

Tuotetun visuaalisen materiaalin lisäksi hankkeessa kehittyi visuaalisen materiaalin tuottamisen prosessi, jossa asiakkaiden osallistamisella oli merkittävä rooli. Heidän merkittävän osallistumisensa kautta työ- ja opetusyhteisöjen tarpeet tulivat esille, kuvattavien työtehtävien analyysissä päästiin riittävän syvälle ja materiaalin toimivuuteen päästiin kiinni. Arvostamme suuresti Kuurojen palvelusäätiön, Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten Iiris Pro -työllistämiskeskuksen ja Silta-Valmennusyhdistyksen työntekijöiden hankkeellemme antamaa työ- ja pohdintapanosta.

Koulutusta visuaalisista ohjeista

Visuaalisen kuvamateriaalin käytön laajempi kouluttaminen yhteistyöyksiköissä osoittautui kiireisessä arjessa haastavaksi. Tähän yhtenä ratkaisuna toteutettiin yhteistyössä osatyökykyisten työllistymistä tukevan Vates-säätiö sr:n kanssa kaksi työhönvalmentajille ja työnohjaajille suunnattua koulutusta. Koulutukset toteutettiin Vates-säätiön Työhönvalmennuksen Teemapäivillä kesäkuussa 2019 ja Työllisyyden kehittämispäivillä marraskuussa 2019. Koulutuksissa kerrottiin Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeesta, sen lähtökohdista ja tavoitteista ja jaettiin hankkeen aikana saatua tietoa ja kokemuksia. Lisäksi tutustuttiin Kehitysvammaliiton Papunetin tarjoamiin kuvin tuetun kommunikaation välineisiin, sekä ohjattiin osallistujia tekemään itse visuaalisia toimintaohjeita Microsoft Powerpointin avulla. Tavoitteena oli antaa osallistujille tietoa ja konkreettisia työkaluja vietäväksi omalle työpaikalle ja hyödynnettäväksi omassa työnohjauksessa. Koulutuspäivästä saatu palaute oli rohkaisevaa, ja toi esiin visuaalisen materiaalin tuoman hyödyn ja tarpeen työkentillä. Lukuisat keskustelut yhteistyökumppaneiden, työnohjaajien ja työntekijöiden sekä eri organisaatiossa toimivien osatyökykyisten opiskelu- ja työelämäosallisuutta tukevien henkilöiden kanssa toivat vahvasti esiin visuaalisen kuvamateriaalin tarpeen eri asiakasryhmien ohjauksessa ja tukemisessa. Kuvamateriaalin käytön juurruttamiseksi tulisi materiaalin käytön koulutusta laajentaa yhä useammille työpaikoille ja työyhteisöihin.

Artikkeleita ja kiertonäyttely kuvakommunikaatiosta

Hankkeen lähtökohtiin kuului jakaa tietoa visuaalisen kuvamateriaalin antamista hyödyistä ja mahdollisuuksista onnistuneen kommunikaation ja vuorovaikutuksen osatekijänä. Tietoa haluttiin levittää ensisijaisesti työelämätoimijoille. Tiedotusta toteutettiin www.ideogrammi.fi -verkkosivuston ja sosiaalisen median (Facebook) kautta, mutta myös työelämätoimijoiden, vammaisjärjestöjen ja tulkkaus- ja käännösalan asiantuntijoiden printti- ja verkkojulkaisuissa julkaistujen artikkeleiden avulla.

Osana tiedotustyötä toteutettiin kuvakommunikaatiosta ja visuaalisen kuvamateriaalin opiskelu- ja työelämälle antamasta tuesta kertova kiertonäyttely. Näyttely kiersi vuonna 2019 pääkaupunkiseudulla viidessä kaupunginkirjastossa ja neljässä ammattikorkeakoulussa. Näyttely on vieraillut lisäksi osana Vates-säätiön Työelämän kehittämispäiviä, jotka järjestettiin marraskuussa 2019 Oltermannikeskuksessa Käpylässä sekä Vantaan Kuurot ry – Vanda Döva rf:n yhdistysillassa. Näyttely on kiertänyt uusissa paikoissa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Loppuraportti

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeen loppuraportti on ladattavissa täältä. Raportissa on kuvattu hankkeen kulku tarkemmin, esitelty erilaisia kommunnikaatiota tukevia materiaaleja ja niiden käyttötilanteita, hankkeessa kehitettyä yhteiskehittelyllistä toimintamallia, graafisia toteutuskeinoja, hankkeessa järjestettyä koulutusta, tiedotusta, kirjoitettuja artikkeleita, kiertonäyttelyä, tehtyjä havaintoja ja saatua palautetta.