Papunetin viittomakuvien kunnostustyössä on mainittu vektorointi. Mistä siinä on kyse? Tässä maallikko selittää asiaa itselleen 🙂
Kuvapankin viittomakuvat on tallennettu pikselimuodossa. Kun niitä suurentaa reippaammin, niin näkee, että ne muodostuvat pienen pienistä neliöistä. Mustavalkoiset kuvat muodostuvat siis pienistä palasista harmaan eri sävyissä! Kuvia suurennettaessa palarakenne tulee esiin, mikä säröyttää kuvaa.
Kunnostusprojektissa kuvat vektoroidaan, eli niiden digitaalinen rakenne muuttuu toisenlaiseksi. Vektorikuva ei koostu palasista, vaan pisteistä ja niitä yhdistävistä poluista. Pisteestä pisteeseen etenevällä polulla voi olla väri ja sen viivapaksuutta voidaan säätää. Jos polusta muodostuu jonkin muodon ääriviiva, niin polun sisälle voidaan määrittää täyttöväri.
Ajatellaan kuvaa, jossa valkoisella taustalla on punainen pallo, ja pallossa on ohut, musta ääriviiva. Pikselikuvassa kuvan tausta koostuu valkoisista, pallo punaisista ja musta ääriviiva mustista, punamustista ja harmaista neliöistä. Vektorikuvassa taasen pallon kehällä on pisteitä, ja niitä yhdistää kaariviiva, polku. Polku muodostaa pallon ääriviivan, ja sille voidaan antaa väri (musta) ja haluttu paksuus. Tämän lisäksi voidaan määrittää ääriviivan sisäpuolelle täyttöväri, tässä esimerkissä punainen. Pallon tausta voidaan määrittää vaikka valkoiseksi tai läpinäkyväksi.
Vektorikuva on rakenteeltaan yksinkertaisempi, ja siksi myös tiedostokooltaan yleensä pikselikuvia pienempi. Ja vektorirakenteen ansiosta kuva säilyy terävänä ja luettavana myös suurennettaessa!
Vektoroitaessa viittomakuvien pikselitilkkutäkki muuttuu mustiksi ja valkoisiksi alueiksi. Mutta muuttuuko siinä kuvien luonne?
pohtii Sari